25.6.2017

The Juhannus @ Jenkkapirtti Joel Hallikainen&Patajätkä & Finlanders & Samppa Valo Band

Hyvää sunnuntaita! Toivottavasti tanssivarpaasi on kipeät, minun ainakin on :) Piti ihan muistin virkistämiseksi käydä lukaisemassa kirjoitukseni viime juhannukselta , jossa uhkasin, etten enää ikinä mene juhannustansseihin, jos tämän ajankohdan tanssit eivät nyt ota tuulta purjeisiinsa. Ensimmäiset juhannustanssit vuonna 2015 vasta-alkajana meni vähän niin ja näin ja niin meni viime vuonnakin. Sananlaskunkin mukaan kolmas kerta sai sanoa toden ja se piti paikkansa. Tämän viikonlopun jälkeen olen erittäin vakuuttunut ja kovin kovin iloinen siitä, ettei minun tarvitse toteuttaa tätä uhkaustani vaan saan mennä joka juhannus tanssimaan! :)

Torstain humpista oli selvitty hellimällä tanssivarpaita kuumassa paljussa juhannusaattona, nauttien hyvästä ruoasta ja ehkä vähän (palautus)juomastakin tietysti Hämeen parhaan tanssiporukan kesken. Juhannuspäivänä Jenkalla oli niin ikään kolme bändiä tarjoilla tanssijoille. Itse odotin näistä kolmesta esiintyjästä eniten Joel Hallikaista. Itse muistan hänen musiikkinsa omasta nuoruudestani. Meillä pienillä tytöillähän oli useimmilla sellainen kaverikirja tms. ja siinä oli aina kysymyksiä mistä pitää jne. Lempikappaleeni kohdalla luki aina kuurankukka :) Se on vieläkin erittäin hyvä biisi ja mukavaa oli kuulla se myös Hallikaisen toisen setin kärkeen. Lisäksi täällä on katsottu aikoinaan myös Pekko aikamiespoika- elokuvia, joissa on ollut hänen musikkiaan. Ehkä vähän harmitti, kun toinen setti tuli kahdentoista jälkeen ja jo siinä vaiheessa olin kyllä itse niin puhki että ei vain enää tossu noussut sitten millään.

Finlanders oli myös oma hyvä itsensä, mutta tuo Samppa Valo Band ei oikein nyt jotenkin jäänyt mieleen millään tavalla. Olin kuullut hehkutuksia heistä joten odotukset olivat korkealla, myönneetäköön. Olivat olleet näköjään viime juhannuksenakin Jenkalla, mutta enpä ole näköjään heitä silloinkaan kovin paljoa noteerannut. Lattia tuntui eilen omille tossulleni ajoittain liiankin nahkealta. Tosin minulla oli tällä kertaa eri kengät jalassani kuin torstaina, mutta pitäisiköhän pitkästä aikaa kokeilla niitä haljasnahkapohjaisia tanssikenkiäni Jenkan parketille hmm.. Käsittelemätön pienempi lattiakokonaisuuskin tuntui loppuillasta vielä enemmän kuin täi tervassa olemiselta. Tanssittiin kuitenkin aika paljon nimenomaan pienemmällä osuudella, koska siellä oli enemmän tilaa. Harmi vain, että torstainakin ollut ongelma musiikin kuulumattomuuden kanssa takalattialle oli edelleen olemassa. Välillä kaiuttimista kuului musiikkia ja sitten taas välillä ei. Ainakin jossain välissä järjestysmies kuikuili ja kuunteli kaittumia, mutta surkeasti kuuluu musiikki takaosaan. Täytyneekin kirjoittaa palauttetta asiasta, josko asialle voisi tehdä jotain.

Tanssijoita oli juhannuspäivänä vähemmän kuin torstaina, mutta kuten kuvasta näkyy, ei siellä yksin tarvinnut nojailla. Selkeästi huomasi myös sen, että lavalla oli paljon ei-tanssivaa juhannusväkeä. Ja nimenomaan sen huomasi myös siitä, että illan painuessa keskiyön puolelle lattialta löytyi jo märkiä länttejä sieltä täältä, kun sitä juomaa oli läikkynyt muualle kuin omaan suuhun. Baarin puolella parveili tavallista enemmän humalaisia, keskellä tanssilattiaakin oli hyvä kokoustaa, nuuskapurkkea ja nuuskaa löytyi tanssilattialta ja meno alkoi tosiaan olemaan enemmän perinteisen örvellyksen puolella kuin se, mihin tanssilavoilla yleensä on totuttu. No kyllä sopu sijaa antaa, mutta itse en nyt ihan jaksa aina arvostaa tälläistä meininkiä. Loppuillasta tanssijat olivatkin aikalailla kaikonneet ja juhlivat ihmiset valtasivat tanssilattian.

Onneksi näitä iltoja ei kovin montaa kesässä ole joten kyllä tämän kestää. Tanssia sain jalat muussiksi kiitos taas meidän tanssimiesten, te ootte niiiiiiin huippuja! :)  Oma tanssittajanikin kehittyy viejänä silmissä koko ajan. Tämän juhannuksen tanssit ovat siis korvanneet 10-0 ne pettymykset, mitkä kaksi edellistä ovat aiheuttaneet. Vaikka mieli vähän tekisikin, ei tänään enää Kolmikselle jaksa lähteä vaan tyydyn keräämään voimia uuteen työviikkoon - ensi viikolla mennään taas!


Esijuhannus @ Jenkkapirtti Taikakuu & Kyösti Mäkimattila & Kake Randelin

Mukavaa keskikesän juhlaa sinulle! :) Minun juhannukseni tänä(kin) vuonna koostuu niin ikään tanssimisesta sekä meidän huikean, parhaan ja ihanimman tanssiporukan kanssa vietetystä ajasta. Viileät säät eivät haitanneet, koska torstain tansseissa Asikkalan Jenkkapirtillä oli kuuma tunnelma aina niin ihanan Taikakuun, komean Kyöstin ja Kake Randelinin ottaessa lavan ja tanssijat haltuun. Jauuuu, sanon minä!

Tosiaan ensimmäistä kertaa tänä kesänä käyty tsekkaamassa kotikulman lava. Ilmeisesti aiemmissa tansseissa oli ollut jotain ongelmaa lattian ja etenkin sen luistamattomuuden kanssa. Järjestäjät olivat ottaneet palautteesta onkeensa ja päälattia oli saatu kuosiin juuri parahiksi. Toinen lattiaosuus korjattaisiin sitten myöhemmin. Omalle tossulle (bleyer) lattia oli ihan hyvä, mutta ainakin alkuillasta käsittelemätön lattia oli kyllä kuin luistinrata. En ollut pysyä siellä pystyssä. Loppuillasta se kyllä muuttui jopa hyvin pitäväksi tossulleni. Yhteen iltaan oli tosiaan mahdutettu aika muikea kattaus musiikkia ja hyviä artististeja. Harvemmin tulee käytyä sellaisissa tansseissa joissa on 3 bändiä yhtä aikaa. Enemmän ehkä pidän kuitenkin 2 yhtyeen illoista. Liput ovat halvempia (vaikka ei 20 € liput kolmesta bändistä mielestäni mikään törkeä hinta ole) ja bändeiltä kuulee useampia settejä. Toki käytettävissä oleva aikakin aiheuttaa ymmärrettävästi omat rajoitteensa. Kaikki illan esiintyjät soittivat kukin siis vain kaksi settiä.

Itse en ole Kyöstin keikoilla juurikaan käynyt, mutta ainakin tostaina tulin kiinnittäneeksi huomiota hänen lavakarismaansa ja esiintymiseensä eri tavalla kuin ennen. En kyllä nyt yhtään ihmettele miksi kaikki naiset sankoin joukoin aina Kyöstin keikalle menevät. Ihan hyvin voisin jatkossa itsekin alkaa käymään enemmän. Illan pääesiintyjä oli kukas muukaan kuin Kake Randelin! No hei, kukas ei nyt Kakesta pitäisi? :) Makunsa kullakin, mutta minä ainakin tykkäsin. Harmi vain, että Kaken soittamat musiikit menivät vähän samaan kategoriaan kuin Yölinnun, jota olin katsomassa viime kesänä niin ikään Jenkkapirtillä. Musiikki oli hyvin paljon fusku ja bugg-tyylistä ja kovin nopeatempoista. Me kun emme miehen kanssa pysty vielä tanssimaan niin nopeaan tempoon ko. lajeja joten Kaken setit tuli pitkälti vain kuunneltua.
Nasta pimu!
Näissä tapauksissa on myös kiva käydä välillä fiilistelemässä tai fanittamssa itse artistia eturivissä tanssimisen sijaan. Tätä tulee harvemmin tehtyä, koska useimmiten käyn yleensä ns. tanssibändien keikoilla ja heillä ei niin usein näy paljon faneja eturivissä kuin esim. Yölinnulla, Kakella tai vaikkapa Matilla ja Tepolla. Kannattaa siis muistaa, että isoimmilla lavoilla ainakin on paljon monipuolista viihdykettä monenlaiseen makuun - siellä ei tosiaankaan ole pakko vain tanssia eikä se ole ainoa oikea tapa viettää onnistunut ilta.

Jo artistikattauksen perusteella osasi ennustaa, että ruuhkaa moottoritiellä saattaisi olla luvassa. Arvatkaapa huviksenne monta naista oli lähtenyt kokemaan moottoritien kuumuuden? Sen verran paljon, etten osannut enää laskea niin pitkälle...Ne kaikki lukijat, jotka ovat Jenkalla joskus käyneet voivat nyt kuvitella neljä (kyllä neljä) naistenriviä portaikon päästä päähän... Voe mahoton. Onneksi ei itse tarvinnut naistenrivissä tällä kertaa olla, siitä pitivät meidän omat ihanat vakiotanssittajat huolen. Kyllä ehkä vähän sääliksi kävi katsoessa sitä riviä verrattuna miesten riviin. Tulisipa joskus se päivä kun niitä miehiä olisi yhtä paljon kuin naisia ja naisia se määrä mitä miehiä nykyään! Välillä kyllä ihmettelen, että miten naiset jaksaa kerta toisensa jälkeen silti lähteä esim. Kyöstin keikoille nimenomaan tanssimaan kun siellä on aina niin paljon kanssasisaria (tämän olen siis ymmärtänyt keskusteluja lueskellessani). Jos oli naistenrivi sakeana niin ruuhkaa oli kyllä tanssilattiallakin, yllättävän vähän törmäilyjä ainakin meille sattui. Ihanaa oli nähdä nuoria lavalla ja muutenkin tanssijat olivat sopiva miksaus kaikenikäistä.

Kaikkensa antaneena - jälleen kerran - oli hyvä lähteä kohden juhannusaattoa ja Jenkkapirttiä vol. 2 juhannuspäivänä!

13.6.2017

Finlanders @ Kolmilammi

Mukavaa viikonalkua kaikille ja tanssiterveisiä Kolmilammelta! Kuten viereisestä kuvastakin sen huomaa, hemmoteltiin tanssitossun kuluttajaa tänäkin sunnuntaina alkukesän auringolla, lämpimällä kesäillalla, hyvällä musiikilla, hikisellä tunnelmalla sekä kiusattiin vähän hyttysillä. Kolmiksella taitaa aina paistaa aurinko? :)

Oltiin taas kerran isommalla porukalla liikenteessä ja mikäs sen mukavampaa. Minusta on myös enemmän kuin positiivista, että meidän porukkaan on löytänyt tiensä uusiakin jäseniä - nimenomaan miespuolisia. Myönnän välillä olen jokseenkin kauhulla ajatelleeni, että tämä lavakulttuuri saattaa ajan saatossa näivettyä, jos meissä nuorissa ei lepää tämän harrastuksen tulevaisuus. Onneksi hätä ei kuitenkaan ole sen näköinen! Kolmiksella ainakin on näkynyt positiivisesti nuorta verta ihan lapsista lähtien, jotka myös on otettu tanssilavoille mukaan ja he tanssivat vanhempiensa kanssa siinä missä muutkin. Jes!

Tanssijoita oli runsahkosti paikalla, mutta ei mielestäni kuitenkaan ruuhkaksi asti. Ikäjakaumaltaan aika sopusuhtaiset tanssit, oli nuorempaa väkeä ja vanhempaa sekä siltä väliltä. Useimmille varmasti löytyi sopivaa tanssiseuraa. Itse tanssin mieheni kanssa melkein koko illan joten naistenrivi ja tanssiflaksi jäi tällä kertaa kokematta. Pidän Finlanderssin musiikista, mutta miinuksena bändille, soitto kuului ajoittain lavan "takaosaan" todella hiljaisesti. Väliaikamusiikitkin olivat kyllä jotenkin kumman hiljaisella ja yleinen hälinä peitti ajoittain nekin sävelet alleen..No enpä välittänyt juuri tämänkään poppoon välimusiikeista, joten eipä se minua haitannut vaikka ei kauas kuulunutkaan. Kahvion omenapiirakka sen sijaan kyllä suorastaan suli suuhun, nam. Kolmiksella kakut/piirakat ovat kyllä tosi hyviä! Vinkki: kannattaa käydä kakkukahvilla ajoissa, että saa palasen. Usein ovat loppuneet jo myöhemmin illalla.

Sunnuntaina törmäsimme miehen kanssa ilmiöön jota kutsun tässä vaikkapa tanssikehäksi. Tanssikehällä tarkoitan tanssilattia-aluetta, joka voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan : sisä - ja ulkokehäksi. Tanssietiketin ihanteen mukaan sisäkehällä (keskellä) tanssisivat parit, jotka tanssivat lähes paikallaan esim. fusku, bugg tai liikkuvat hitaammin tehden vaikkapa stop&go-tyyppisiä tulkintoja. Ulkokehä jäisi näin ollen vapaaksi "baanaksi" painaa vaihtoaskeella tai haluamallaan tavalla hieman nopeammin ilman kamikaze-väistöliikkeitä yms. yllättäviä tilanteita. Sunnuntaina siis tuli huomattua, että tämä tuntuu olevan vain ihanne. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa kun parini ärsyyntyi kädenalitanssijoista, jotka tanssivat ulkokehällä muiden "tiellä". Vielä aloittelijana hänellä on haastavaa väistää yhtäkkiä eteen tulevia pareja vaikka todella hyvin loppuiltaa kohden pystyikin tilanteet kohtaamaan tanssin kärsimättä. Ja nimenomaan yritimme aina tanssia niin reunassa kuin mahdollista. Myönnän, että asia alkoi hieman korpeamaan minua seuraajanakin. Miksi pitää tanssia selvästi ulkokehällä paikallaan? Miksei voi tanssia siellä enemmän keskellä? Siellä on kyllä ahdasta sen myönnän, mutta ehkä lienee syytä tarkastella omaa tanssityyliä jos se vaatii 3 m tilaa ympärilleen...

Ulkokehällä siis saattaa olla vaihtoaskeltajalla piukat paikat kun kädenalitanssijat ovat toisinaan levittäytyneet yli äyräiden. Kaikki eivät halua tanssia kädenalitansseja vaikka ne kovin suosittuja ovatkin. Myös "tavistanssijat" tarvitsevat tilansa. Tätä siis ilmeni eniten niiden kappaleiden aikana joita pystyi mennä buggina tai fuskuna, kun oli kyseessä normaali valssi tai tango niin "ongelma" poistui kuin itsestään. Sopu sijaa antaa puolin ja toisin kun yritetään toisemme lavalla huomioida niin kummasti vaan mahtuu tyyliä monta ja suuri määrä tanssijoita samaan tilaan - niin kaikilla on hauskempaa :)

29.5.2017

Kesävastaanotto @ Kolmilammi & Taikakuu

Olen tässä nyt useamman minuutin jo tuuminut miten tämä raportti tulisi aloittaa, jotta nämä ensimmäiset sanat tekisivät eiliselle illalle oikeutta. Katsokaas, on tuo sanavarasto hieman päässyt ruostumaan, koska kuluneella talvikaudella ei juurikaan ole päässyt ylistyssanoja käyttämään  - niistä on korkeintaan nähty vain kauniita unia. Kolmilammin kesän avauksessa eilen ei tarvinnut enää uneksia, ehkä olisi voinut sen sijaan nipistää itseään, että onhan tämä ihanuus varmasti totta. Oli lämmin kesäilta, lauteilla lempiyhtyeeni, suosikki kesälava sekä koossa meidän tanssisakki. Siteeratakseni erästä paikallista artistia hieman mukaillen "Kolmiksella mulla oli seittemän oikein ja mä olin kotona". Ei vois enää olla parempaa :)

Yhden pysähdyksen taktiikka ;)
Oltiin jo hyvissä ajoin paikalla, sillä ennen tansseja oli Antti Törmäsen fusku-kurssi. Kurssi kuului lipun hintaan. Yleensä lavoilla ennen tansseja järjestettävät kurssit kuuluvat piletin hintaan, mutta toki tämäkin vaihtelee. Tällä tavoin on hyvä mennä ottamaan tuntumaa illan tansseihin ja siinähän saattaa oppia jotain uuttakin. Ainakin sunnuntain kurssin aikana miehet opettelivat löytämään naisen lantion erääseen kuvioon - minulta löytyi lantion lisäksi ainakin kerran maha ja kylki :D  Lisäksi ehkä siinä tanssiringissä pyöriessä madaltuu kynnys hakea tuntematonta kenties puolin ja toisin. Se mikä lämmitti jokseenkin ikuisen pessimistin sydäntä oli nähdä, että kurssilla oli muutes porukkaa kuin pipoa! Ja bonuksena aika lailla tasaparit, vain muutama "ylimääräinen" vietävä. Sen mitä itse olen aina silloin tällöin lavakurssilla käynyt niin siellä on ollut naisia pääsääntöisesti sen x kertaa enemmän kuin miehiä joten tämä oli enemmän kuin positiivinen yllätys. Hienoa, ihanaa, hyvä me kaikki!

Tunnelma kurssilla oli myös mukava ja kaikki viejät tuntuivat olevan lupsakalla tuulella. Rehellisesti sanottuna en oikein rohjennut odottaa illalta mitään ihmeitä, mutta jotenkin jo kurssista tuli sellainen fiilis, että tämä mopo tulisi lähtemään käsistä ihan hetkenä minä hyvänsä...Hikikarpalot valuivat jo kurssin päätteeksi lempeässä kesäillassa, mutta eipä niitä ehtinyt kuivaamaan kun jo liidettiin parketilla. Taikakuu tarjoili taatusti sopivat sävelet lenkkareiden alle. Tosin välimusiikit eivät kyllä tällä kertaa olleet todellakaan minun makuuni, yleensä eivät ole kenenkään muunkaan orkesterin toimesta. Tuntui kovin lattaripainotteiselta, joka ei kyllä oikein iske. Hyvä kuitenkin, että kaikille on jotain, koska monet varmaan tykkäsivät.

Kesän avajaiset oli houkutellut paikalle runsaasti tanssijoita, lattialla oli ajoittain ahdasta. Enemmän nuorempaa porukkaa oli liikkeellä, koska ensimmäisillä kappaleilla minua hakenut mies pahoitteli, että joutuu hakemaan nuoria kun muita ei ole. Pitkästä aikaa taas naistenrivissa pönöttäessä jänitti miten sitä pääsee parketille. Naisia oli toki taas paljon, mutta itsellä ei mitään valittamissa hakujen määrässä tai laadussa. Minä seisoskelen mielelläni suurimman ryysiksen (lavan edusta, pimein kulma) oikealla puolella lähellä keskilattiaa ja siitäkin pääsee siis vallan hyvin joraamaan - tai ainakin eilen pääsi. Naisten rivi kyllä taas lähti vähän valumaan liikaa keskelle päin jossain kohtaa. Mielestäni enemmän voitaisiin olla siellä penkkien lähellä, ettei hankaloiteta jo parin löytäneiden tanssia. Suurin osa kennen kanssa parketilla sain liidellä oli kyllä varsin nautinnollista tanssiseuraa. Mielestäni Kolmilammilla on yleensä taitavaa tanssiväkeä liikkeellä. Itselle uusia viejiä oli useampikin ja tietysti ne tutut ja ehdottomasti hyväksi havaitut, jotka pyörittivät minut pyörryksiin. Tuli lepatettua pitkin sateenkaaria, pumpulipilviä ja tanssitaivaita. En tiedä olenko laskeutunut sieltä vieläkään? 

Naistenhaullakin taisin hakea jopa kaksi kertaa :D Naistentunti käytettiin siis pitkälti kahvion antimista ja seurasta nautiskellen. Illan viimeiset tahdit piti jättää jo välistä, koska ei vaan enää pystynyt. Sen verran töppöset oli kipiät kaikesta siitä kirmailusta. Siinä kesäyössä kyrsää syödessä (hyttysen maistellessa säärtäni) ja kuunsirppiä katsellessa tulin miettineeksi kulunutta tanssi-iltaa : kesän lämpö, musiikki, paras seura, mukavat viejät, kimallusta ja keijupölyä. Ei voi kuin huokasta haikeana, oi ettien että! :) Tämmöstä sen olla pitää. Toivottavasti kaikilla muillakin oli kiva ilta - tästä on tosiaan hyvä aloitta kesä 2017.

22.5.2017

Taikakuu & Markku Aro ja Diesel @ Kapakanmäki

Aurinko paistaa, grillit tirisee, nahka palaa auringossa, kesähameet hulmuaa ja hiki virtaa paikalla ollessaankin - se on kesä nyt! Vihdoinkin se on täällä! Sen kunniaksi tuli avattua kesälavakausi perjantaina Kapiksella aina niin ihanan Taikakuun sekä Markku Aron ja Diesel -yhtyeen tahtiin. Tämä lavakerta oli itselle poikkeuksellinen sillä olin liikenteessä mieheni kanssa eli minulla oli kerrankin pari mukanani, jonka kanssa tanssin koko illan. Tanssillisesti itselleni ilta siis ei ollut mitään ilotulitusta, mutta oma tanssinautintoni ei nyt ollutkaan se pääjuttu - vaan se, että parini oli perjantaina elämänsä ensimmäistä kertaa lavatansseissa. Eli tämä tanssiraportti kertoo nyt siitä, miten meillä oikein meni ja montako perheriitaa saatiin aikaiseksi..:D

Miehen tanssitausta on siis sama kuin minun n. 2,5 vuotta sitten eli täysin nollasta on lähdetty liikkeelle. Ja kuten minullakin, on hänellä kaksi vasenta jalkaa - ainakin vielä toistaiseksi ;) Tavatessamme ilmoitin, että minulla on sitten tälläinen tanssiharrastus ja tanssilavoja aion koluta ahkerasti tulevaisuudessakin. Kerroin, että mukaan on enemmän kuin tervetullut jos vain vähääkään tämä touhu kiinnostaa. Ja kyllä myönnän, että tässä asiassa oma lehmä makaa puolittain siellä ojan puolella. Olisi mukavaa käydä lavoilla ns. vakitanssittajan kanssa ettei ilta olisi aina niin kovasti riippuvainen vieraiden hauista. Suurin osa parittomista tietää ainakin mitä tarkoitan ja samaa varmasti usea heistä toivoo. Myönnän senkin, että monta kertaa olen kateellisena katsonut sivusta vakiparien menoa lattialla, kun itsellä ei ole sattunut käymään sillä kertaa kummoinen tanssiflaksi ajatellen "toivottavasti minullekin joskus moista hunajata olisi tarjolla".

Minun onnekseni mieheltä on löytynyt ainakin sen verran mielenkiintoa, että olemme treenanneet häntä kesälavakuntoon yksityistunneilla. Kuten viime postauksessa kirjoitin, on yksärit oikein mainio tapa oppia nopeastikin helpot lajit, joilla pääsee lavoilla mukavasti alkuun. En ole koskaan itse ollut yksityistunnilla, mutta suosittelen niitä enemmän kuin lämpimästi, jos tarvetta ilmenee. Todellakin hintansa väärti. No toki hyvällä opetuksella on osansa (kiitos Bettinalle!), mutta kun näin ensimmäisen tunnin jälkeen kuinka koskaan ikinä yhtäkään askelta tanssinut parini tanssi valssia niin leuka putosi kyllä polviin asti. Huikeaa! Minäkään en pystynyt aikoinani samaan suoritukseen! Yksäreillä olemme siis treenanneet valssia ja foksia. Näillä mennään nyt aluksi, koska näillä pärjää jo pitkälle ja voi helposti totutella tanssimiseen.

Siispä näiden 2x1,5 tunnin setin turvin olikin jo viimeistään hyvä aika työntää parini suoraan altaan syvään päätyyn - Kapiksen perjantai-iltaan. Pakko se on oppia uimaan, jos haluaa pysyä pinnalla :D Meillä oli ajatuksena myös mennä Paville, koska siellä olisi ollut teemaan sopivasti ensimmäinen kerta lavatansseissa-erikoisilta ja lauteilla Hurma. Onneksi päädytiin kuitenkin Kapikselle, koska tansseissa oli mukavan väljää. Tanssittiin valssit ja aina tilaisuuden tullen foksia. Minusta mieheni suoriutui kokonaisuutena ensimmäisestä lavakerrasta enemmän kuin mallikkaasti ottaen huomioon sen, että tosiaan vain 3 h tanssia on hänellä pohjalla. Aluksi oli havaittavissa jännitystä, mutta loppua kohden selvästi pystyi jo rentoutumaan. Jalat toki sekosivat välillä askelissa, rytmi hukkui toisinaan ja tenkkapoo iski jonkun toisen tanssiparin yhtäkkisestä pysähdyksestä tai liikkeestä. Mutta kelläpä ei. Eniten olen ylpeä siitä, että hän sentään yritti. Kun askeleet sekosivat aloitettiin alusta vaikka sen kymmenen kertaa biisin aikana. Nyt kun ensimmäinen kynnys on ylitetty niin toinen ei ole enää toivottavasti läheskään niin korkea. Ja perheriidaltakin säästyttiin vaikka oltiin pari kertaa eri mieltä vallitsevasta rytmistä :D

Sunnuntaina mennään taas nimittäin silloin on Kolmilammin avajaiset. Tätä on kyllä niin odotettu! Kesäisen aurinkoista viikonjatkoa ja nähään viimeistään sunnuntaina Kolmiksella? :)

24.4.2017

Täsmävinkit tanssikesään 2017



"Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa tulla kesä! Linnut ne laulaa ja sirkat soittaa, taitaa tulla kesä!"


Aurinkoista alkavaa viikkoa! Vaikka viikonloppuna paistoi vuoroin aurinko, toisessa hetkessä tuli rakeita/räntää taivaan täydeltä ja vuoroin sakeana vettä, silti kuulen vahvasti jo kesän kutsun. Tuuli tuo kesän tuoksut mukanaan ja linnutkin harjoittelevat ahkerasti. Kesälavojen ovet narisevat jo, hulmuavat tanssimekot kaivetaan kaapista (itse kaivoin jo toissaviikolla mekkoni odottamaan ulkoilutusta) ja tanssikengät puunataan kesäkuntoon. Tanssikesä 2017 on ihan kohta täällä, oletko valmis hyppäämään lattialle? :) Hyvä, sillä kohta mennään!

 Vielä ehdit lavakuntoon 2017

Jos et ehtinyt tänä(kään?) vuonna rantakuntoon niin lavakuntoon sinulla sen sijaan on vielä saumoja. Nyt kyllä alkaa olla oikeasti ne viimeiset hetket käsillä tehdä asialle jotain, jos kesälavat houkuttaa ja tanssitaito on vielä hakusessa. Talvella tai vuodenvaihteessa alkaneet kurssit alkavat olemaan melkein kaikkialla loppusuoralla, mutta esimerkiksi yksityistunnit ovat hyvä vaihtoehto nopeaan alkeiden opetteluun. Toki yksityistunnit ovat kalliita mikä kenenkin mittapuulla mitattuna, mutta siinä saa kyllä yksilöllistä opetusta ja mahdollisuudet oppia alkeet haluamassaan tanssilajissa oppijasta riippuen nopeastikin. Ja muistakaa, että ensimmäiseksi riittää vaikka se ihan perus foksin alkeet, ei tarvitse osata heti kaikkia. Ei se määrä vaan se laatu tässäkin. Mieluummin yksi tanssi hyvin kuin viisi huonosti, se on oikeasti hyvä ohjenuora pitää mielessä niin miesten kuin naistenkin. On myös hyvä muistuttaa, että tässä yhteydessä en todellakaan tarkoita, että sinne lavalle pääsyyn tarvitaan jotain kurssitodistusta tanssitaidosta. Lähestyin asiaa siltä kannalta, että ehkä sinne lavalle olisi nimenomaan pienempi kynnys mennä kokeilemaan ja ihastumaan kun vähän tietää mistä aloittaa.

Kesätärpit

Tähän kappaleeseen ajattelin kerätä omat kesävinkkini, mistä minut todennäköisesti bongaa ja mitä minä suosittelisin teille omien kokemuksieni pohjalta. Löytyykö listalta yhtään mustaa hevosta?

Kolmilammi: Tämä on itselle ollut se paikka, joka ei petä koskaan. No okei yksi poikkeus vahvistaa säännön, mutta ne kaikki muut kerrat ovat parantaneet tuonkin haavan ja enemmänkin. Mielestäni ehdottomasti paras kesälava ja sunnuntain ehdoton menomesta näillä leveyksillä. Herkullisia kahviotuotteita sekä tulevan kesän artistitarjontaakaan ei pysty moittimaan mitenkään päin. Miinuksena tästä paikasta on puhuttu sisäpiiripaikkana. Allekirjoitan tämän väitteen puoliksi, mutta silti suosittelen käymään täällä. Toivottavasti sinun kohdallesi osuu täällä satumaiset tanssit! Avajaisia vietetään sunnuntaina 4.6. Hurman tahtiin. Allekirjoittaneen kantapaikka sunnuntaisin – tänäkin kesänä.

Saukonkallio: Täällä tullut vierailtua yleensä 1-2 kertaa kesässä. Artistitarjonta ei ole ehkä meitä nuorempia tanssijoita houkuttelevaa sorttia. Sen mitä täällä olen käynyt, tanssijat ovat olleet pääosin vanhempaa porukkaa, mutta kyllä meitä nuoriakin siellä on aina seassa ollut. Sinun kannattaa tulla katsastamaan paikka ainakin miljöön vuoksi. Kaunis näkymä järvelle, päälattian lisäksi mukava pieni ulkolattia jossa kelpaa nojailla muuhunkin kuin kaiteeseen. Lisäksi kahviolle erittäin iso peukalo. Ilmeisesti joku paikallinen taho (yhdistys tms.) leipoo tarjottavat ja ne ovat aina olleet herkullisia, itse tehtyjä ja eivätkä maksa paljon! Eniten harmittaa tansseissa kun jostain kämäsestä sämpylästä saa maksaa 4 €..Vinkki: ota hyttys/mäkäräkarkoitetta mukaan, koska muuten sinut todennäköisesti syödään elävältä. 

Täällä tanssitaan aina maanantaisin 12.6 alkaen. Täällä tavataan ainakin yhden kerran tänä kesänä.

Jenkkapirtti: Kukapa sitä ei sen verran kotiin päin vetäisi, että pitää kyllä nyt mainostaa vähän tätäkin. Jenkkapirttiä Asikkalassa voisi luonnehtia tämän listauksen mustaksi hevoseksi. On ajoittain tosi vaikeaa ennustaa millaiset tanssit siellä on minäkin iltana luvassa, mutta kun tähdet osuvat kohdilleen niin se on voi pojat sentää! Eduksi mainittakoon, että  Jenkka on aika suuri tanssilava – tanssitilaa on runsaasti ja yläkerrassakin reilut anniskelutilat. Tänne voi siis hyvin tulla viihtymäänkin ottamatta askeltakaan parketilla. Artistitarjonta sekä tanssijakunta on mielestäni ollut monipuolista joten jokaiselle ikäryhmälle löytynee omat suosikkinsa. Tanssit lauantaisin sekä torstaisin naisten vuoro. Muutamissa naistentansseissa olen Jenkalla ollut ja on ollut mukava kokemus.

Jenkalla ensimmäiset tanssit lauantaina 20.5. Täällä tavataan varmasti naistentansseissa sekä ainakin muutamana lauantaina.

Syvälahti: Kangasniemellä sijaitseva Syvälahden lava on yksi hienoimmista missä olen käynyt. Tämä monipuolinen tanssikompleksi tarjoaa kyllä jokaiselle kävijälle jotakin. Kaunis miljöö järven rannalla sekä monipuolinen artistikattaus. Toivoisin, että pääsisin tänäkin kesänä täällä vierailemaan. Jos pääsen niin sitten pitää kyllä yrittää valita semmoinen ilta, että lauteilla on vain tanssibändejä. Muuten fanijoukot vievät puolet lattiasta ja tanssimisesta on turha haaveilla. Syvälahden ovet avautuvat jo tänä sunnuntaina 30.4. Normaalisti täällä tanssit lauantaisin. 

Särkkä: Punkalaitumella niemen kärjessä sijaitseva Särkkä on kyllä huikea kokemus, tuntea tanssivansa veden päällä. Järveltä käy tarvittaessa vilvoittava tuuli ja jos tanssimaan ei pääse niin voikin ihailla auringonlaskua tai kuunsiltaa veden pinnalla. Kahviossa hyviä tuotteita, etenkin lihapiirakoita kehuttiin. Tänne täytyy tehdä reissu kesällä ainakin kerran, jotta pääsee itse testaamaan. Täällä tanssipäivä on keskellä viikkoa ja ensimmäistä kertaa tanssitaan 24.5.

Onhan näitä muitakin lavoja säädyllisen ajomatkan päässä toki tullut koluttua eikä niitäkään voi huonoksi kutsua. Jokaisessa paikassa on omat ja hyvät puolensa ja jokaisella meistä on omat suosikkinsa eikä niistä sovi taittaa peistä. Nuo viisi lavaa nyt ainakin on mielestäni testaamisen arvoisia, edes sen ensimmäisen kerran jos et aikaisemmin ole niissä käynyt. Toki minut löytää kesällä myös mm. Riutanharjulta ja Kapakanmäeltä. Tavoitteena olisi käydä myös näkemässä ja kokemassa kantapaikkojen lisäksi uusia tuttavuuksiakin kuten esimerkiksi vaikkapa Metsälinna, Linnanmäki, Backas, Esakallio, Kisaranta, Ämyri. Myös Tanssi Vieköön –festivaali elokuussa on merkittynä kalenteriin. Saa nähdä mihin kaikkeen sitä ehtii ja auton pyörät pyörii. Jos vaan kesä menee alustavien suunnitelmien mukaan niin tanssiraportteja on luvassa yllinkyllin.

Ps. Täytyy varmaan naulata tanssikenkieni pohjat kiinni, jotta ne pysyvät menossa mukana koko kesän

Pss. Oikein mukavaa, aurinkoista ja iloista tanssikesää 2017 sinulle! Tavataan kesälavoilla! :)

Psss. Muistakaa se hyttyskarkote, mielellään hajusteeton ettei tule vahingossa tuplatehot ja karkote toimi myös hakijoihin ;)