Jos lavalle haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt..

Bongasin mielestäni hauskan aiheen/keskustelun joskus viime keväänä naamakirjan tanssiryhmässä ja tästä  inspiroituneena vedin sokan irti ja päästin ajatukseni sitten ihan totaaliselle laukalle.. Allaolevassa tekstissä on kuvattu lavalla tapahtuvia asioita erilaisien tanssikansan suussa syntyneiden synonyymien, slangi-sanojen tai korrelaatioiden muodossa tanssijoista, tilanteista, käytännöistä tai toimintamalleista. Kaikki käyttämäni synonyymit on kerätty ko. keskustelusta ja olen tulkinnut osan oman ymmärrykseni mukaan, jos en oikein tiedä sanan varsinaista tarkoitusta tai mihin se mielestäni paremmin sopii. Nauroin itse lähestulkoon vedet silmissä joillekin sananparsille, kun mietin niitä lavatanssiympäristöön. Kaikenmoisia mielikuvia sitä on sitten keksittykin! :D Osa kyllä kuulostaa varsin negatiivissävytteiseltä, mutta itse suhtaudun näihin asioihin kepeästi synkällä huumorilla. Tätä tekstiä ei siis ole tarkoitettu loukkaamaan ketään lavakävijää ikään, ulkonäköön, olemukseen tai tanssitaitoon katsomatta millään tavalla – joten älä sinäkään pahoita tästä mieltäsi. Varoitus! Tämä teksti on kirjoitettu täysin kieli poskella ja tästä eteenpäin en ota vastuuta kenenkään mielensäpahoittamisesta.

”Lauantai, mitäköhän sitä tekisi? Tänään ei ole romuralli saati kinkkubingo-päivä. Luurankotanssit sattui kohdalleni viime viikolla. Hmm..olisi kai pitänyt katsoa esiintyjä tarkemmin? Lähilavalla olisi näköjään tänään dansut ja ehkä siellä nyt vähän saattaisi päästä nojailemaankin – muuhunkin kuin seinään. Jotta pääsisi tanssimaan, pitää ensin ostaa tanssilippu. Samasta lipusta on yllättäen moneksi. Se voi olla myös konserttilippu tai seisomapaikkalippu. Sitä ei välttämättä etukäteen lippua ostaessaan tiedä, mihin näistä kolmesta vaihtoehdosta minun lippu juuri tänä iltana oikeuttaa. Jos illan orkesteri on kovin mieleinen, niin silloin kohdalle osunut konserttilippu ei välttämättä ole huonoin vaihtoehto – seisomapaikkalippu sen sijaan lähes aina on kuin tyhjä arpa.  Tämä selvinnee yleensä illan ensimmäisten tuntien aikana. Jos ei halua jättää iltaa arvailujen varaan, lavalle kannattaakin tuoda omat eväät mukana aina kun mahdollista. Tällöin sinulle myydään automaattisesti tanssilippu kuten myös tilanteessa, jossa olet V.I.P. eli kuulut sisäpiiriin. Miesten on yleensä vaikeampi ostaa muita lippuja kuin tanssilippuja.

Sinun pukeutumisesi kyllä muuten huomataan lavalla! Sinulla voi hyvinkin olla seeprakengät, harakkakengät, lokinpaskakengät, bleyerit tai mummot. Siis ihan sama millaiset kengät sinulla on, ne on kuitenkin jonkun mielestä aina vääränlaiset. Arvon daami, jos et uskalla jättää käsilaukkuasi vartioimatta tanssin ajaksi, voit esitellä itsesi seuraavalla kerralla muumimammana tai moukarinheittäjänä. Jos puolestaan et pääse tanssimaan tai menet mieluummin pitkin seiniä mahdollisimman huomaamattomasti, olet seinäruusu- tai tapetti. Koristat kauniisti seinää ja sulaudut kuin kameleontti ympäristöösi, kenenkään huomaamatta. Onneksi olkoon, olet ostanut itsellesi seisomapaikkalipun! Me naiset seisomme rivissä tanssilattialla – rivin keulassa, tyrkkyrivissä, seisovat ne ketkä kehtaa ja haluaa. Tyrkkyrivin daameja kohtaan annetaan ajoittain pahaa silmää etenkin seinäruusujen toimesta sekä niiden, ketkä eivät parrasvaloissa kehtaa paistatella. Haku alkaa ensimmäisellä aallolla jota seuraa toinen. Tai miestenhaun aikaan voi puhua nykyään kyllä lähinnä vain kevyistä laineista. Jotkut ovat kuulema joutuneet nirppanurkkaan häpeämään omaa erinomaisuuttaan. Mitä kummaa täällä tapahtuu?

Jos olet saanut ostettua lipunmyynnistä itsellesi tanssilipun, pääset peleille – useammankin kerran. Jos käy vähemmän hyvin niin saat pakit, rukkaset tai työkintaat. Joillekin jaetaan myös naamapakkeja. Jos sinulla sen sijaan on konsertti – tai seisomapaikkalippu saatat nyt katsoa hieman kadehtien niitä, jotka toivat omat eväät mukanaan. Normaalin rytmin lavalla rikkoo miesten paniikkivalon syttyminen hakutauluun. Tästä alkaa armoton noitavaino ja mantamyrsky. Miehet ei usein edes tajua, mikä niihin iski ennen kuin koko tapahtuma on jo ohi. Siinä ei hyvä heilu ja miesten on syytä olla varuillaan joten he lähtevätkin usein kaivolle karkuun. Myös sinun tanssitaitoasi sekä lavaesiintymistäsi syynätään ja arvioidaan herkeämättä sillä hetkellä tanssimattomien keskuudessa. Päästessäsi lattialle, millainen tanssija olet? Itseoppinut luomutanssija vai pro? Tanssitko vain esiintyäksesi ja näyttääksesi omia taitojasi muille? Oletko seuraajana kuin kivireki tai kottikärryt? Entäpä viejä, kävelytätkö tai hiihdätkö daamien kanssa pitkin lattiaa? Pyöriikö kenties helikopteri? Vai keitätkö mielelläsi kahvia? Oletko kenties mieltynyt nopeisiin autoihin, ehkäpä ferrareihin?

Pelit voivat kätkeä sisäänsä sylitanssia, kiihkeää tanssikemiaa, tanssitaivaita ja tanssikarkkia jonka jälkeen jalat ja mieli varmasti huutaa hoosiannaa. Esim. tuliset tangot voivat aiheuttaa moppausta. Jos mies ei pidä varaansa naisen kanssa niin tanssi voi lipsua pystypainiksi asti. Jos tanssi on ollut mieleinen voi tehdä omalla hakuvuorolla kiitoshaun. Ja jos on ollut erittäin mieleinen ehkäpä joku tositosi onnekas saattaa päästä saatillekin..

Näihin tunnelmiin ja mielikuviin mukavaa alkavaa viikkoa kaikille :)

Taikakuu & Heidi Pakarinen&Karavaani @ Pesäkallio

Hyvää maaliskuun ensimmäistä sinulle :) Onpas mukavaa päästä piiitkästä aikaa kirjoittelemaan ihan ihka oikeaa tanssiraporttia! Viimeksi tullut käytyä humpalla loppiaisena. Nyt on muutenkin tullut puuhailtua viimeajat tanssin parissa vähemmän kuin näiden kahden vuoden aikana yhteensä että ihan alkaa hävettää..Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että juhannukseen on enää 114 päivää, kohta jo alkavat kaikki ne ihanat kesälavat sulaa talven ikiroudasta. Kaikkihan tietää mitä sitten tapahtuu - sitten tanssahdellaan niin, että helemat vaan paukkuu :)

Ihana Heidi :)

Jos minulla olisi lauantaina ollut hame ylläni niin silloinkin helmat olisivat varmasti paukahdelleet useammankin kerran - nimittäin lauantaina oli kuluvan vuoden parhaat tanssit! Näin on näppylät. Kyllä tätä iltaa oli odotettukin kieli pitkällä. Olihan paikalla ah niin ihana Taikakuu sekä ihanan pirteä Heidi Pakarinen yhtyeineen. Ehdoton suosikkini (tämä vain huomautuksena, jos asia on nyt vielä jollekulle jotenkin jäänyt epäselväksi) Taikakuu ei ole täälläpäin juuri keikkaillut viime aikoina ja edelliset tanssit tämän pumpun tahtiin olivat niinkin kaukaa kuin marraskuun alusta. Lauantaina oli muutenkin päivä joilloin todellakin oli varaa valita useammastakin eri aktiviteetista. Täällä Lahdessahan on parhaillaan käynnissä nuo suksimisen MM-kisat ja lauantaina olisi ollut mäkikisaa sekä ilotulitusta. Satulinnassa puolestaan suuret synttäritanssit kera Saija Tuupasen, Hurman ja Janne Raappanan. Ruusulinnassakin Sinitaivas ja Lemmenlautta. Janne Raappana olisi kyllä ollut mielenkiintoinen tuttavuus, mutta itsellä ei tosin silti ollut kahta sanaa siitä, minne auton nokan suunta tulisi näyttämään.

"Urheilun" superlauantaista huolimatta paikalle oli silti löytänyt ihan sopivasti tanssijoita. Ehkä suurin osa nuorista ja muistakin oli mennyt kenties Satulinnaan, kisamonttuun tai Ruusuun, mutta eipä kyllä menoa haitannut yhtään. Nyt kun pitkään aikaan en ole juuri tanssinut ns. kunnolla niin siinä ihan hetki ennen ensimmäistä valssia tulin miettineeksi, että mitenköhän tulee menemään. Yleensä minua ei jännitä, mutta kieltämättä nyt vähän jännitti pitkästä aikaa. No, onneksi meni hyvin ja kaksi vasenta jalkaani oli jäänyt narikkaan. Kahdeksalta kun humpat alkoivat, hieman vajaa kaksi tuntia tuli lattialla riehuttua melkein yhtä soittoa ennen ensimmäistä taukoa. Itse kyllä sorruin tällä kertaa tuttuihin viejiin (yritän myös mahdollisuuksien mukaan hakea tuntemattomiakin), mutta koska he vaan ovat niin parhaita ja sopivia tämmöisiin tansseihin niin tilaisuus teki varkaan. Minua kyllä haki kolme minulle ennestään tuntematonta hakijaa. Harmittaa kun yhtä heistä en kerennyt hakemaa enää naistenhaulla. Loppiaistansseissa kerroin tanssineeni erään vasta-aloittaneen nuoren herran kanssa. Siellä hänkin oli taas tanssimassa, jatka vaan samaan malliin! :)

Naistenhaulla kävi taas se klassinen: miksi pitää lähteä hakemaan kun ei vielä tiedä mitä lajia seuraavaksi soitetaan? Miksi? Minä kosahdan tähän miinaan aikalailla säännöllisesti ja aina, siis aina, sieltä kajahtaa jotain lattareita :D Minulla ei kyllä ole tuuria tässä lotossa sitten yhtään. No onneksi oli tuttu haettava. Yhdentoista jälkeen meno alkoi hyytymään ja bensa loppumaan koneesta. Minut oli kieputettu, pyöritetty ja tanssitettu kyllä niin viimesen päälle että ei olisi enempää enää voinut toivoa. Olin niin poikki, että en edes jaksanut jäädä kuuntelemaan Taikakuun kolmatta settiä loppuun. Tälläiset ihanat illat hyvästä musiikista, seurasta ja viejistä puhumattakaan ovat vaan niin parasta, mitä tämä harrastus voi pienelle ihmiselle tarjota - jälleen kerran. Onneksi seassa on aina välillä niitä vähän kehnompia aikoja, sillä muutoin tämä ei tuntuisi miltään. Seuraava tanssikerta siintää taas jossain horisontissa, mutta tämän illan voimalla jaksaa odottaa hieman pidempäänkin!

Ps. I'm loving it.