Hyvää maaliskuun ensimmäistä sinulle :) Onpas mukavaa päästä piiitkästä aikaa kirjoittelemaan ihan ihka oikeaa tanssiraporttia! Viimeksi tullut käytyä humpalla loppiaisena. Nyt on muutenkin tullut puuhailtua viimeajat tanssin parissa vähemmän kuin näiden kahden vuoden aikana yhteensä että ihan alkaa hävettää..Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että juhannukseen on enää 114 päivää, kohta jo alkavat kaikki ne ihanat kesälavat sulaa talven ikiroudasta. Kaikkihan tietää mitä sitten tapahtuu - sitten tanssahdellaan niin, että helemat vaan paukkuu :)
Jos minulla olisi lauantaina ollut hame ylläni niin silloinkin helmat olisivat varmasti paukahdelleet useammankin kerran - nimittäin lauantaina oli kuluvan vuoden parhaat tanssit! Näin on näppylät. Kyllä tätä iltaa oli odotettukin kieli pitkällä. Olihan paikalla ah niin ihana Taikakuu sekä ihanan pirteä Heidi Pakarinen yhtyeineen. Ehdoton suosikkini (tämä vain huomautuksena, jos asia on nyt vielä jollekulle jotenkin jäänyt epäselväksi) Taikakuu ei ole täälläpäin juuri keikkaillut viime aikoina ja edelliset tanssit tämän pumpun tahtiin olivat niinkin kaukaa kuin marraskuun alusta. Lauantaina oli muutenkin päivä joilloin todellakin oli varaa valita useammastakin eri aktiviteetista. Täällä Lahdessahan on parhaillaan käynnissä nuo suksimisen MM-kisat ja lauantaina olisi ollut mäkikisaa sekä ilotulitusta. Satulinnassa puolestaan suuret synttäritanssit kera Saija Tuupasen, Hurman ja Janne Raappanan. Ruusulinnassakin Sinitaivas ja Lemmenlautta. Janne Raappana olisi kyllä ollut mielenkiintoinen tuttavuus, mutta itsellä ei tosin silti ollut kahta sanaa siitä, minne auton nokan suunta tulisi näyttämään.
"Urheilun" superlauantaista huolimatta paikalle oli silti löytänyt ihan sopivasti tanssijoita. Ehkä suurin osa nuorista ja muistakin oli mennyt kenties Satulinnaan, kisamonttuun tai Ruusuun, mutta eipä kyllä menoa haitannut yhtään. Nyt kun pitkään aikaan en ole juuri tanssinut ns. kunnolla niin siinä ihan hetki ennen ensimmäistä valssia tulin miettineeksi, että mitenköhän tulee menemään. Yleensä minua ei jännitä, mutta kieltämättä nyt vähän jännitti pitkästä aikaa. No, onneksi meni hyvin ja kaksi vasenta jalkaani oli jäänyt narikkaan. Kahdeksalta kun humpat alkoivat, hieman vajaa kaksi tuntia tuli lattialla riehuttua melkein yhtä soittoa ennen ensimmäistä taukoa. Itse kyllä sorruin tällä kertaa tuttuihin viejiin (yritän myös mahdollisuuksien mukaan hakea tuntemattomiakin), mutta koska he vaan ovat niin parhaita ja sopivia tämmöisiin tansseihin niin tilaisuus teki varkaan. Minua kyllä haki kolme minulle ennestään tuntematonta hakijaa. Harmittaa kun yhtä heistä en kerennyt hakemaa enää naistenhaulla. Loppiaistansseissa kerroin tanssineeni erään vasta-aloittaneen nuoren herran kanssa. Siellä hänkin oli taas tanssimassa, jatka vaan samaan malliin! :)
Naistenhaulla kävi taas se klassinen: miksi pitää lähteä hakemaan kun ei vielä tiedä mitä lajia seuraavaksi soitetaan? Miksi? Minä kosahdan tähän miinaan aikalailla säännöllisesti ja aina, siis aina, sieltä kajahtaa jotain lattareita :D Minulla ei kyllä ole tuuria tässä lotossa sitten yhtään. No onneksi oli tuttu haettava. Yhdentoista jälkeen meno alkoi hyytymään ja bensa loppumaan koneesta. Minut oli kieputettu, pyöritetty ja tanssitettu kyllä niin viimesen päälle että ei olisi enempää enää voinut toivoa. Olin niin poikki, että en edes jaksanut jäädä kuuntelemaan Taikakuun kolmatta settiä loppuun. Tälläiset ihanat illat hyvästä musiikista, seurasta ja viejistä puhumattakaan ovat vaan niin parasta, mitä tämä harrastus voi pienelle ihmiselle tarjota - jälleen kerran. Onneksi seassa on aina välillä niitä vähän kehnompia aikoja, sillä muutoin tämä ei tuntuisi miltään. Seuraava tanssikerta siintää taas jossain horisontissa, mutta tämän illan voimalla jaksaa odottaa hieman pidempäänkin!
Ps. I'm loving it.
 |
| Ihana Heidi :) |
"Urheilun" superlauantaista huolimatta paikalle oli silti löytänyt ihan sopivasti tanssijoita. Ehkä suurin osa nuorista ja muistakin oli mennyt kenties Satulinnaan, kisamonttuun tai Ruusuun, mutta eipä kyllä menoa haitannut yhtään. Nyt kun pitkään aikaan en ole juuri tanssinut ns. kunnolla niin siinä ihan hetki ennen ensimmäistä valssia tulin miettineeksi, että mitenköhän tulee menemään. Yleensä minua ei jännitä, mutta kieltämättä nyt vähän jännitti pitkästä aikaa. No, onneksi meni hyvin ja kaksi vasenta jalkaani oli jäänyt narikkaan. Kahdeksalta kun humpat alkoivat, hieman vajaa kaksi tuntia tuli lattialla riehuttua melkein yhtä soittoa ennen ensimmäistä taukoa. Itse kyllä sorruin tällä kertaa tuttuihin viejiin (yritän myös mahdollisuuksien mukaan hakea tuntemattomiakin), mutta koska he vaan ovat niin parhaita ja sopivia tämmöisiin tansseihin niin tilaisuus teki varkaan. Minua kyllä haki kolme minulle ennestään tuntematonta hakijaa. Harmittaa kun yhtä heistä en kerennyt hakemaa enää naistenhaulla. Loppiaistansseissa kerroin tanssineeni erään vasta-aloittaneen nuoren herran kanssa. Siellä hänkin oli taas tanssimassa, jatka vaan samaan malliin! :)
Naistenhaulla kävi taas se klassinen: miksi pitää lähteä hakemaan kun ei vielä tiedä mitä lajia seuraavaksi soitetaan? Miksi? Minä kosahdan tähän miinaan aikalailla säännöllisesti ja aina, siis aina, sieltä kajahtaa jotain lattareita :D Minulla ei kyllä ole tuuria tässä lotossa sitten yhtään. No onneksi oli tuttu haettava. Yhdentoista jälkeen meno alkoi hyytymään ja bensa loppumaan koneesta. Minut oli kieputettu, pyöritetty ja tanssitettu kyllä niin viimesen päälle että ei olisi enempää enää voinut toivoa. Olin niin poikki, että en edes jaksanut jäädä kuuntelemaan Taikakuun kolmatta settiä loppuun. Tälläiset ihanat illat hyvästä musiikista, seurasta ja viejistä puhumattakaan ovat vaan niin parasta, mitä tämä harrastus voi pienelle ihmiselle tarjota - jälleen kerran. Onneksi seassa on aina välillä niitä vähän kehnompia aikoja, sillä muutoin tämä ei tuntuisi miltään. Seuraava tanssikerta siintää taas jossain horisontissa, mutta tämän illan voimalla jaksaa odottaa hieman pidempäänkin!
Ps. I'm loving it.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti