Enpä jälleen tiedä miten menneen
viikonlopun pukisi sanoiksi, jotka tekisivät sille oikeutta – en voi kuin
todeta, että aivan MAHTAVAA! Jälleen kerran jaksan olla iloinen, onnellinen ja
kiitollinen tästä harrastuksesta ja kaikesta siitä mitä se on tuonut mukanaan omaan
elämääni. Ja olen aika varma, että myös meidän tanssiporukka on samaa mieltä
kanssani ja tämä pätee ihan jokaiseen meistä. Harva meistä olisi tavannut
toisensa ilman tätä harrastusta – oltaisi kyllä menetetty enemmän kuin paljon.
Allekirjoittaneen kesäloman
alkajaisiksi pakkasin uikkarit, rantapyyhkeen sekä tanssikengät kassiin ja
karavaanimme starttasi kohti Vesilahtea viettämään rentouttavaa mökkiviikonloppua.
No ehkä fyysisesti rentoutuminen on väärä sana, mutta mieli ainakin lepäsi ihan
täydellisesti! Tämä idea rakennettiin alun perin sen ympärille, että pääsisimme
vierailemaan taas uudella lavalla, joka sijaitsi pienen ajomatkan päässä
mökiltä. Siis kätevä tapa yhdistää mökkeily ja mieliharrastus. Ohjelmassa siis
oli myös paljussa lillumista, saunomista, uimista, vesilautailua, donitsilla
ajoa, valssia ja fuskua terassilla sekä buggin pikakursseja. Tietenkin hyvää
ruokaa ja timanttista seuraa unohtamatta! Palju jo höyrysikin kun saavuimme
perjantaina paikalle ja siellä sitten menikin ihan huomaamatta tuo loppuilta
aina yömyöhään asti ;) Lauantaina aamiaisen jälkeen takaisin paljuun ja
kokeiltiin sitten halukkaat myös vesilautailua sekä donitsilla ajoa, tietenkin
uimista unohtamatta. Näin etukäteen
mietittiin, että näinköhän maltetaan edes sieltä paljusta lähteä mihinkään
tansseihin :D
Maltettiin kuitenkin. Suuntana
siis Hämyslava Tottijärvellä Nokialla. Mielestäni lavalla oli mukavasti
vanhan
ajan tuntua vaikkakin se oli normaalia pienempi mielestäni verrattuna siihen
mihin olen kotopuolessa tottunut. Tännekään ei saanut tuoda omia juomia, mikä
oli kyllä iso puute. Myöskään vesipistettä ei ollut eikä vesi ollut
juomakelpoista joten kaikki juotava piti ostaa kahviosta, hyvään hintaan
tietenkin. Kahvio itsessään nyt oli aika ankea ilmestys. Ilma oli niin paksu,
seisova ja tukahduttava tanssisalissa, että sitä olisi voinut leikata
veitsellä. Ilma ei kiertänyt yhtään vaikka kaikki lävet olivat auki, koska
ulkona ei edes tuullut yhtään. Illan musiikeista vastasi suosittu Hurma-yhtye
ja se olikin vetänyt tuvan täyteen. Lattialla oli tosi ahdasta tanssia ja
törmäilyjä loputtomiin. Naisia oli kyllä taas runsaasti. Suht hyvin haettiin
vierastakin kasvoa, mutta pääosin siis tanssin oman porukan kesken. Pari
mukavaa nuorta sattui kohdalle, ne piristää aina. Yhden heistä kanssa sain
tanssia ihan aitoa humppaa – se oli piristävää vaikkakin jalat hapotti jo
biisin puolivälissä :D
Kun minä niin näitä
Hurma-tansseja yritän vältellä, niin aion kyllä tehdä niin jatkossakin. Ei vain
ole minun juttu. Heidän musiikeista suurin osa ei iske yhtään jalan alle sekä
juuri tuo naisylivoima sekä kamala ruuhka ärsyttää ihan yli kaiken. Ei ole
kovin mielekästä tanssia, kun koko ajan pitää katsoa ettei astu toisen päälle
ja voiko tässä nyt kääntyä tms. Toki voidaan puhua viejän vastuusta, mutta
näissä megaruuhkissa kyllä naisenkin mielestäni tulee vähän katsoa miten menee.
Loppuillasta sitten alkoi jo nestehukka, päivän aktiviteetit ja seisova sekä
huono ilma tanssisalissa painaa sen verran, että tuli aikalailla istuksittua
loppuilta. Tansseista kun kotiuduttiin niin takaisin paljuun lillumaan ja
siellä menikin sitten puoli neljään asti – sitkeimmät meistä jatkoivat iltaa
vielä pidemmälle aamuun asti :)
Tällä kertaa nuo tanssit ei
olleet ainakaan itselle se juttu vaan hyvä lisuke. The juttu oli tämä
viikonloppu upeissa puitteissa sekä tietysti huipputyyppien kanssa. Tämän
muistaa kyllä niiiiiin pitkään ja toivottavasti tästä saamme myös jatkuvan
perinteen tavalla tai toisella toteutettuna. Tähän loppuun voisin siteerata Nykäsen
Mattia – ”Elämä on ihmisen parasta aikaa”.
Huippujengi! |