Oikein mukavaa sunnuntaita itse
kullekin säädylle! Onko ollut mukava viikonloppu? Itsellä on ollut ja se johtuu
taas kerran mistäpä muusta kuin tanssireissusta. Edellisen kerran
lavatansseissa 3.syyskuuta Kapiksella 5 viikkoa sitten, tuntui lähinnä 100
vuodelta! En edes kykene muistamaan milloin olen näin pitkää lavataukoa ylipäätään
pitänyt – tämä tauko on valitettavasti kyllä ollut enemmän ja vähemmän myös olosuhteiden
sanelemaakin.. Hyvää kannattaa odottaa - tämä viiden viikon tuskainen
kärvistely kaikkinensa palkittiin kyllä eilen suorastaan kuninkaallisesti ja
tanssiakut tuli ladattua 210%:sti! Nyt jaksaa kyllä odottaa seuraavia humppia
taas hetken :)
Syy miksi en ole käynyt
tansseissa viimeaikoina on se, että lähilavojen tarjonta on omaan makuuni
enemmän surkeaa kuin edes keskinkertaista koko syksyn! Ei ole oikeastaan
yhtäkään iltaa Pesäkalliolla/Kehräämöllä, jonne olisi ihan pakko päästä.
Satulinnassa käyn oikeastaan vain, jos siellä Taikakuu eikä sekään ole ko.
paikassa kuin yhden kerran tässä syksyllä. Koska minulla ei ole omaa paria niin
minun on myös vähän katsottava mihin tansseihin sitä menee, jotta parketille
pääsymahdollisuus olisi edes kohtalainen. Tämä myös vaikuttaa sekä tietysti
esiintyjien musiikki. Niiden artistien keikoilla mitä olen käynyt olen pääosin
pitänyt soitettavasta musiikista, mutta silti vain valitettavan harva saa itselle
kunnon fiiliksen päälle. On siinä kuitenkin loppupelissä itselle hieman eroa
onko musiikki ihan ok vai nostaako se sinut kaksi metriä lattian yläpuolelle.
Yllämainitusta syystä tanssitauko on venähtänyt 5 viikoksi. Siksi ajateltiin
crew:n kanssa tehdä täsmäisku tälle lauantaille. Viikon kuluessa kuitenkin yksi
sun toinen tippui pelistä pois ja lopulta jouduin lähtemään ihan yksin
reissuun. En edes muista milloin viimeksi olisin ihan yksinäni ollut lavalla
tanssimassa.
Myönnän, kun se viimeinenkin
lavakaveri ilmoitti peruvan tulonsa, mietin olisiko minunkin parempi olla
kotisohvalla? Lähdin kuitenkin matkaan mentaliteetilla ”käyn nyt edes
katsomassa menoa, lähden sitten aikaisin kotiin”. Kuten arvata saattaa, siihen
tuli ne pari muuttujaa..Ensimmäisistä valsseista se lähti ja sitä iloa
jatkuikin sitten niin kauan kunnes jalat oli tanssittu sököksi. Tähän väliin
mahtui varsin maukkaita kipaleita ja enemmän kuin hyviä viejiä, nam.
Rohkaistuin myös itse kokeilemaan viemistä. En ole täällä vielä asiasta
kirjoittanutkaan, mutta olen (salaa) käynyt tässä syksyllä harjoittelemassa
buggin vientiä. Ei törmätty muihin, joten siinä mielessä meni hyvin, muilta
osin ehkä jotenkuten..:D Ilta pääsi myös yllättämään minut monta kertaa.
Ensimmäisen kerran yllätyin kun pääsin tanssimaan cha cha:ta. Yleensä en pääse
juuri koskaan tätä tanssimaan. Yllätyin myös minua hakeneiden uusien viejien määrästä,
5 kpl. Vau! Yksi tanssittu salsakin pääsi taas yllättämään. Paikalla oli mielestäni normaalia vähemmän
tanssijoita, mutta onhan se aina mukavaa kun ei ole ruuhkatanssit. Naisia
tietysti hieman enemmän, mutta ei mitään suurta ylivoimaa. Allekirjoittanutta
ainakin vietiin parketilla kuin sitä kuuluisaa litran mittaa :)
Minut yllätti myös naistenhaun
loppumetreillä saadut pakit. Kyllä kyllä, ei me nuoret ja nätitkään olla
immuuneja tälle. Kiitoshaku mielessäni hain naistenhaun lopussa erästä miestä tanssimaan, joka oli
hakenut minua aikaisemmin miestenhaulla. Minun virheeni tilanteessa oli se,
että mies oli hakualueen ulkopuolella ja uskon hänen siksi antaneen pakit. Tai no
oikeastaan ihan sama miksi hän ne antoi, mutta tässä hyvä muistutus itselle,
että hakualueen ulkopuolelta haettaessa pakit ovat todennäköisempiä kuin miehen
seisoessa rivissä. Omiin kokemuksiini pohjautuen 9/10 miehestä lähtee
tanssimaan hakualueen ulkopuoleltakin, mutta joskus tulee vastaan se kymmenes
joka ei lähde. Hänellä oli täysi oikeus kieltäytyä. Itselle siis hyvä palautus
maan pinnalle hakualueiden kunnioittamisesta.
Loppujen lopuksi se ”käyn nyt
edes katsomassa menoa, lähden sitten aikaisin kotiin”- mentaliteettini vaihtui lennosta ”nyt
mennään päätyyn asti” –ajatukseksi. Saija ja etenkin Onnentähti tarjoili
mukavia säveliä jalkojen alle. Viejät puolestaan tarjoilivat vain parastaan.
Noista pakeista huolimatta oli kyllä niin kiskis namnam siirappinen ilta. Ja
mikä parasta, minun töppöset on tällä hetkellä kipiät ja aivot sumeena
hykerryttävistä kohtaamisista tanssilattialla!
Tätä tosiaan kannatti odottaa sen viisi pitkääkin pidempää viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti