9.10.2016

Saija Tuupanen & EX-miehet & Onnentähti @Pesäkallio



Oikein mukavaa sunnuntaita itse kullekin säädylle! Onko ollut mukava viikonloppu? Itsellä on ollut ja se johtuu taas kerran mistäpä muusta kuin tanssireissusta. Edellisen kerran lavatansseissa 3.syyskuuta Kapiksella 5 viikkoa sitten, tuntui lähinnä 100 vuodelta! En edes kykene muistamaan milloin olen näin pitkää lavataukoa ylipäätään pitänyt – tämä tauko on valitettavasti kyllä ollut enemmän ja vähemmän myös olosuhteiden sanelemaakin.. Hyvää kannattaa odottaa - tämä viiden viikon tuskainen kärvistely kaikkinensa palkittiin kyllä eilen suorastaan kuninkaallisesti ja tanssiakut tuli ladattua 210%:sti! Nyt jaksaa kyllä odottaa seuraavia humppia taas hetken :)

Syy miksi en ole käynyt tansseissa viimeaikoina on se, että lähilavojen tarjonta on omaan makuuni enemmän surkeaa kuin edes keskinkertaista koko syksyn! Ei ole oikeastaan yhtäkään iltaa Pesäkalliolla/Kehräämöllä, jonne olisi ihan pakko päästä. Satulinnassa käyn oikeastaan vain, jos siellä Taikakuu eikä sekään ole ko. paikassa kuin yhden kerran tässä syksyllä. Koska minulla ei ole omaa paria niin minun on myös vähän katsottava mihin tansseihin sitä menee, jotta parketille pääsymahdollisuus olisi edes kohtalainen. Tämä myös vaikuttaa sekä tietysti esiintyjien musiikki. Niiden artistien keikoilla mitä olen käynyt olen pääosin pitänyt soitettavasta musiikista, mutta silti vain valitettavan harva saa itselle kunnon fiiliksen päälle. On siinä kuitenkin loppupelissä itselle hieman eroa onko musiikki ihan ok vai nostaako se sinut kaksi metriä lattian yläpuolelle. Yllämainitusta syystä tanssitauko on venähtänyt 5 viikoksi. Siksi ajateltiin crew:n kanssa tehdä täsmäisku tälle lauantaille. Viikon kuluessa kuitenkin yksi sun toinen tippui pelistä pois ja lopulta jouduin lähtemään ihan yksin reissuun. En edes muista milloin viimeksi olisin ihan yksinäni ollut lavalla tanssimassa.

Myönnän, kun se viimeinenkin lavakaveri ilmoitti peruvan tulonsa, mietin olisiko minunkin parempi olla kotisohvalla? Lähdin kuitenkin matkaan mentaliteetilla ”käyn nyt edes katsomassa menoa, lähden sitten aikaisin kotiin”. Kuten arvata saattaa, siihen tuli ne pari muuttujaa..Ensimmäisistä valsseista se lähti ja sitä iloa jatkuikin sitten niin kauan kunnes jalat oli tanssittu sököksi. Tähän väliin mahtui varsin maukkaita kipaleita ja enemmän kuin hyviä viejiä, nam. Rohkaistuin myös itse kokeilemaan viemistä. En ole täällä vielä asiasta kirjoittanutkaan, mutta olen (salaa) käynyt tässä syksyllä harjoittelemassa buggin vientiä. Ei törmätty muihin, joten siinä mielessä meni hyvin, muilta osin ehkä jotenkuten..:D Ilta pääsi myös yllättämään minut monta kertaa. Ensimmäisen kerran yllätyin kun pääsin tanssimaan cha cha:ta. Yleensä en pääse juuri koskaan tätä tanssimaan. Yllätyin myös minua hakeneiden uusien viejien määrästä, 5 kpl. Vau! Yksi tanssittu salsakin pääsi taas yllättämään.  Paikalla oli mielestäni normaalia vähemmän tanssijoita, mutta onhan se aina mukavaa kun ei ole ruuhkatanssit. Naisia tietysti hieman enemmän, mutta ei mitään suurta ylivoimaa. Allekirjoittanutta ainakin vietiin parketilla kuin sitä kuuluisaa litran mittaa :)

Minut yllätti myös naistenhaun loppumetreillä saadut pakit. Kyllä kyllä, ei me nuoret ja nätitkään olla immuuneja tälle. Kiitoshaku mielessäni hain naistenhaun lopussa erästä miestä tanssimaan, joka oli hakenut minua aikaisemmin miestenhaulla. Minun virheeni tilanteessa oli se, että mies oli hakualueen ulkopuolella ja uskon hänen siksi antaneen pakit. Tai no oikeastaan ihan sama miksi hän ne antoi, mutta tässä hyvä muistutus itselle, että hakualueen ulkopuolelta haettaessa pakit ovat todennäköisempiä kuin miehen seisoessa rivissä. Omiin kokemuksiini pohjautuen 9/10 miehestä lähtee tanssimaan hakualueen ulkopuoleltakin, mutta joskus tulee vastaan se kymmenes joka ei lähde. Hänellä oli täysi oikeus kieltäytyä. Itselle siis hyvä palautus maan pinnalle hakualueiden kunnioittamisesta.

Loppujen lopuksi se ”käyn nyt edes katsomassa menoa, lähden sitten aikaisin kotiin”- mentaliteettini vaihtui lennosta ”nyt mennään päätyyn asti” –ajatukseksi. Saija ja etenkin Onnentähti tarjoili mukavia säveliä jalkojen alle. Viejät puolestaan tarjoilivat vain parastaan. Noista pakeista huolimatta oli kyllä niin kiskis namnam siirappinen ilta. Ja mikä parasta, minun töppöset on tällä hetkellä kipiät ja aivot sumeena hykerryttävistä kohtaamisista tanssilattialla! Tätä tosiaan kannatti odottaa sen viisi pitkääkin pidempää viikkoa! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti