Tuhannen ja yhden yön tanssitarinat
No siis, oikeasti kolmen illan,
mutta silkkaa legendaa jo syntyessään. Näinä kolmena upeana iltana on saanut
nauttia leppoisista aurinkoisista kesäilloista, hyttysistä, ahnaista
mäkäräparvista, kisamakkaroista, tulisista salsoista, kipeistä jaloista,
makeista valsseista, tanssin hurmasta, ihanista viejistä ja aivan jäätävän hyvästä tanssiseurasta! On
törmäilty sekä naurettu ja ainakin allekirjoittanut on viettänyt kolme iltaa timanttista laatuaikaa ihanan harrastuksen parissa, josta minulla on taas niin
monta hauskaa tarinaa ja muistoa teille kerrottavaksi. Ei kyllä olisi puoliksikaan
niin kivaa ollut ilman Merviä, Maijaa, Villeä, Tonia ja Aria!
Lauantai: Taikakuu & Antti Ahopelto&Etiketti @ Riutanharju
Tämä tarina alkaa Riihimäen
Riutanharjulta. Illan musiikkiannista vastasi aina niin ihana Taikakuu sekä
Antti Ahopelto & Etiketti. Jälkimmäisestä itsellä ei mitään muistikuvaa tai
havaintoa olenko aikaisemmin livenä kuullut. Antti on kyllä komia, mutta ei
riitä minulle. Vaikka joukossa oli muutama maukas raita tanssittavaksi, mutta
silti aika harva biisi lopulta istui heiltä sopivasti oman jalan alle. Ei siis
kovin menevää omaan makuuni. Riutta on omasta mielestäni ihan ok tanssilava,
mutta ei kyllä muuten houkuttele minua paikalle millään muulla puitteilla kuin
esiintyjillä. Nytkin vain Taikakuun takia. Tuskin tulee toista kertaa mentyä
enää tänä kesänä. Vaikka minulla ei ole mitään ongelmia naistenrivin tai
hakemisen kanssa ylipäätään niin Riutalla se on jotenkin kovin sekava, ei herranjestas.
Siihen mylläkkään ei tee mieli (edes allekirjoittanut!) sukeltaa. Tanssijoita
oli sopivasti, ja onneksi suuri naisylivoima oli jäänyt kotiin – 50/60
sanoisinko. Kyllä sitä silti sai naistenhaulla pistää töppöstä toisen eteen jos
tanssimaan halusi päästä. Muuten sitten haettiinkin aika nihkeästi, mutta
onneksi sitä itsekin voi jotain asioiden eteen tehdä. Tuli tehtyä
naisten/miestenhaulla oikein pari kunnon täsmähakua, jotka osuivat kerralla
enemmän kuin napakymppiin! Mahtavaa oli myös tanssia niiden kaikkien tuttujen sekä tietysti meidän oman porukan tanssittajien kanssa. Sen verran tuli
hipparoitua lavalla, että Taikakuun viimeinen setti meni istuessa (se tunne
taas kerran, kun töppöset ei meinaa liikkua..) ja ilmeisesti tähtipölytossuni oli sen
verta tulessa, että alkoi tossusta pohjan liimaus pettää uhkaavasti.
Sunnuntai: Finlanders @ Kolmilammi
Kolmilammin retki oli minulta
ihan ex-tempore veto, mutta taas kerran jälkiviisaana olen onnesta soikeana,
että lähdin matkaan! ”Kolmiksesta” taitaa tulla minun vakipaikkani
sunnuntaisin, on se vaan niin ihana kaikin puolin. Finlanderssia en olekaan kuullut aikoihin
livenä ja oli mukavia säveliä. Kun saavuttiin paikalle, oli mukavasti
tanssijoita – löytyi nuorta ja vanhaa sopivassa suhteessa ja jäi tilaa
pyörähdellä. Meno lähti taas ihan lapasesta jo heti alkumetreiltä lähtien ja
sitten mentiin päätyyn asti. Kiitos taas meidän vakitanssittajien sekä niiden
muiden upeiden viejien – allekirjoittanut tanssi ja pyöritettiin kyllä niin
sykkyrälle ja tainnoksiin, että liekö olisin osannut sieltä kotiin jos olisin
ollut kuski. Semmoinen mairea typerä hymy, tiedättehän, nousee väkisinkin
kasvoille eilistä miettiessä :) Sunnuntai oli niin viimesen päälle tanssi-ilta!
Jatkoin
ilmeisesti naistenhaulla Riutalta tuttua linjaa ja pari oikein makoisaa viejää
osuikin täsmähakuna tälläkin erää haaviin. Oijjoij. Sitten mulle kävi (taas!) ”tilanne”
lavalla: Hain naistenhaulla erästä
miestä tanssimaan ja musiikki ei ollut vielä alkanut soimaan…Yleensä luotan
näissä asioissa hyvään tuuriini, mutta tuurilla loppui kait luotto kesken – ilmoille
kajahti samban/salsan rytmit. Eipä siinä auttanut jäädä tuleen makaamaan vaan
laittaa parasta salsa-askellustaan ja lantiota peliin. Ja tosiaan, minä en osaa
salsasta kun juuri ja juuri perusaskeleen. Mutta ihan jopa itseni aivan
täydelliseksi yllätykseksi salsasin hyvällä sykkeellä enkä edes montaa kertaa
seonnut askelissa. Tuon perusteella osaan siis näköjään tanssia salsaa. Ja
toinen kerta toden sanoo – ajoin vielä toistamiseen tuohon samaan miinaan ja
tuli salsattua toisenkin kerran illan aikana kun kerta vauhtiin päästiin. Tämän
tarinan opetus on se, että heittäydy! Huusin sisälläni hiljaisesti apua kun
kuulin rytmin, mutta kun minä jo siinä lattialla olin niin laitoin kaiken
peliin ja menin mukana. Rohkeasti vaan jos pelkää ettet osaa jotain lajia ja
olet jo siinä lattialla – minäkin selvisin tuosta hengissä niin selviät
varmasti sinäkin.
Maanantai: PekkaNiskanPojat @ Saukonkallio
Kolmas päivä – jaksaa jaksaa! Eilen hippasteltiin Saukonkallion avajaisissa
PNP tahtiin. Minusta Saukonkallio on yksi kauneimmista lavoista ainakin tässä
lähietäisyydellä yhdessä Kolmilammin kanssa. Kun saavuttiin paikalle, meitä oli
vastassa oikein kuhiseva mäkäräisparvi, jotka iskivät nahkaan kiinne armotta –
joukkoylivoimalla totta kai. Onneksi sisällä lavalla ei niin paljon niitä kiusankappaleita
ollut, mutta ei juuri ulkona voinut olla hetkeäkään etteikö sääret olisi olleet
mustana kuppaavista pirulaisista. No minä kyllä viihdyinkin ihan mukavasti
siellä parketin puolella. Meitä nuoria oli aika niukahkosti liikenteessä ja
selvästi iäkkäämmät tanssit olivat tällä erää. Ei se kuitenkaan menoa tuntunut
haittaavan. Ilta alkoi valssahdellen ja sitten siitä aivan hykerryttävänä
tango. Tango ei mitenkään ole minun lempitansseja, mutta siinä sylissä
rakastuin tangoon taas hetkeksi. Jenkka sen sijaan on yksi lempitansseista ja
sitä pääsinkin tanssimaan. Iltaan mahtui myös monta mukavaa fuskua ja buggia ja
ihania viejiä. Anteeksi, jos viljelen
tuota ihana -sanaa ihan liikaa. No kun se vaan oli niin ihanaa!
Omasta mielestä pääsin ihan
mukavasti tanssimaan vaikka kyllä hakijoiden itseä korkeampi ikä vaikutti
varmasti osittain tähän. Naistenhaulla olin kyllä ihan lapanen, että ihan
hävettää. Normaalisti olen tomerana menossa, mutta nyt onnistuin ehkä 3 miestä
hakemaan. Eipä siinä tanssin jälkeen kerinnyt, kun mies vie takaisin riviin
niin ensimmäinen aalto naisia on jo poiminut kaikki tanssitettavat. Itse en
saanut ketään miestä kiinne, jonka olisin halunnut ehdottomasti tanssia. Luovutin
ensimmäisen puolituntisen jälkeen ja kävin sitten kahvilla sekä korvalaakilla naistenhaun
sijaan. Lavakahvila on erittäin edullinen ja runsas – kahvi maksoi euron, pulla
kaksi ja kisamakkarakin vain 1,5! Ihanaa kun ei ole rahastamisen meininki vielä
löytänyt tälle lavalle ja toivottavasti ei löydäkään.
|
Hupsistaa..vähän irvistää :D |
Kun minä niin innoissani viimeksi
niistä minun säihkyvistä uusista tanssitossuista kerroin, niin niillä tuli
säihkyttyä lattialla niin paljon, että pohjakin sitten lopulta irtosi liitoksistaan! :D Onneksi
hätä ei ole tämän näköinen vaan suutarille mars laittamaan uutta liimaa pohjiin
niin on taas kun uudet! Tämä tapahtui vasta puoli tuntia ennen tanssien
loppumista joten vahinkoa ei tapahtunut. Mutta eipä sekään hidastanut tahtia,
tuli valssattua sukkasilteen illan vikat valssit. Sain jopa kokeilla viemistä
valssissa, se oli kivaa :) Mutta voitte vaan kuvitella kuinka hyvät tanssit meillä on ollut näinä kolmena päivänä, kun
kengätkään ei enää kestä tätä menoa.
Kolme päivää, kolme lavaa. Parhaat tanssit Kolmilammilla. Nyt on aika laskeutua tanssitaivaasta maan kamaralle, korjata kengät ja levätä pari päivää ennen seuraavaa kertaa.
Tämä on parasta just nyt, en osaa paremmin kirjoittaa tätä tunnetta, ihan
mieletöntä <3
”Aivan niin kuin oisin ,mennyt
biitistä sekaisin. Tänä yönä voisin – loputtomiin tanssii!"