31.5.2016

Blogi täyttää vuoden!


Vautsi! Ihan suoraan sanottuna en olisi ihan heti uskonut itseni tuntien, että tämä kirjoittelu kantaa vielä vuodenkin päähän. Tällä päivämäärällä vuosi tulee täyteen ensimmäisestä postauksestani. Aika mielenkiintoinen ja monivaiheinen matka on kuljettu tuosta päivästä nykyhetkeen. Matka, joka on kylläkin vasta alkutekijöissään. Ensimmäisessä kirjoituksessani lupasin kirjoittaa tässä blogissa tarinoita lavatanssien ihmeellisestä maailmasta uuden harrastajan näkökulmasta. Pohtia sitä mikä lavalla on kivaa ja vähemmän kivaa, millaisia ihmisiä tanssilavoilla käy ja kaikesta siitä, mitä ei ei-tanssiva henkilö lavakulttuurista välttämättä tiedä. Kirjoitukseni&tanssiraporttini ovat pohjautuneet vain omiin kokemuksiini ja fiiliksiini. Olen pyrkinyt niputtamaan realistisesti sen hetkiset tunteet illasta niin hyvine kuin huonoine kokemuksineenkin – antamaan mahdollisimman realistisen kuvauksen nykymenosta lavalla.

Tiedä sitten miten kenenkin mielestä tässä olen onnistunut (jos siellä jossain on edes hieman pidempiaikaisia lukijoita :)), mutta itse ainakin olen tyytyväinen. Olen myös pyrkinyt kirjoittamaan aina milloin mistäkin tanssiin liittyvästä asiasta mm. kursseista, opetuksesta kursseilla, tanssin oppimisen sietämättömästä keveydestä ja mielenkiintoisista aiheista lavatanssikulttuurin ympärillä.  Vuosi sitten toivoin (ja tietenkin edelleen toivon), että tämä blogi antaisi inspiraatiota jollekin aloittaa tämän hienon harrastuksen tai herätellä sitä uudestaan henkiin tauon jälkeen. Tiedä sitäkään kuinka moni on tästä onkeensa ottanut, mutta toivossa on hyvä elää..:) Rohkeasti vain – tässä ei voi kuin voittaa!

Mukavaa, jos olet viihtynyt tarinoiden parissa ja tulet kurkkaamaan toisenkin kerran :)

30.5.2016

Myrskytuuli @ Kolmilammi


 

Neljän viikon pitkästyttävä tanssitauko on viimeinkin lusittu ja eilen aukesivat portit allekirjoittaneelle lopullisesti kesälaitumille. Lauantaina lenkillä ollessani koin kauhunhetkiä ja koko tanssikesä vilisi suorastaan silmieni edessä kun satutin nilkkani. En tiedä kumpi oli tuskaisempaa, jäätävä kipu nilkassa sinä hetkenä vai pelko kauhuskenaariosta koko tanssikesän menemisestä sivu suun. Onneksi ei mennyt tällä kertaa pahemmin. Nilkka tukevassa teipissä mentiin tanssit läpi – onneksi tällä tarinalla oli suht onnellinen loppu  :)

Auto täynnä innokkaita matkalaisia lähdimme katsastamaan Kolmilammin lavan illan tarjontaa.
Vaihtoehtoina oli myös itselle vielä toistaiseksi tuntematon Tirvan lava (massa)Hurmaajineen, mutta näin jälkikäteen sanottuna ei kyllä oltaisi paremmin voitu valita tanssipaikkaa eiliselle. Ennen tansseja oli Antti Törmäsen fusku-kurssi, jolle sai osallistua pääsylipun hinnalla. Saapuessamme sisällä olikin jo ihan kivasti porukkaa fuskaamassa. Ennen bändin aloittamista piti tietysti käydä testaamassa paikan houkutteleva kahvi- ja kakkutarjonta – ja hyvää oli! Suurimmat houkutukset tarjosi kuitenkin paikan tanssilattia. Viime kesänä kävin kerran Kolmilammilla tanssimassa ja mieleeni jäi se, ettei juurikaan päässyt tanssimaan. Tosin viime kesänä menin minä minne tahansa tanssimaan niin aina oli sama fiilis – ja olinhan minä silloin vielä niin kokematon tanssijanalku muutenkin. Olen jotenkin nyt oppinut ja sisäistänyt sen, että suhtaudun tansseihin ilman mitään ennakko-odotuksia ja annan illalle mahdollisuuden yllättää minut, harvemmin joutuu enää pettymään.

Aina kun astuin riviin niin siitä tuli sitten melkein poikkeuksetta lähtö parketille. Olin ihan äimänä ensimmäisen tunnin jälkeen kuinka mukavasti niitä hakuja oikein tipahteli kohdalle ja ihan ennestään tuntemattomilta hakijoilta! Tanssijoita oli mukavasti ja jäi hyvin tilaa vielä tanssiakin. Naisia oli tietysti hieman enemmän, mutta mielestäni ihan kohtuullinen mies-nais-suhde oli edustettuina. Naistentunnilla sain haettua lähes kaikki ne miehet, jotka minuakin tanssittivat alkuillasta sekä tietysti 3 ihan uutta kasvoa. Enpä ole hetkeen jaksanut olla näin tomerana naistentunnilla, olipas se kyllä piristävää :) Viejät olivat ihan jokainen kyllä mahtavia ja tarjosivat hykerryttäviä tanssielämyksiä- ja sylejä, ja tämä tytsy sai kyllä taas tanssia itsensä ihan tainnoksiin. Myrskytuuli tarjoili mukavat sävelet jalkojen alle. Ainoa miinus oli, että väliaikamusiikki soi kyllä niin hissukseen, että toiselle puolelle lavaa sitä ei välillä kuullut ollenkaan.

Kun antaa mahdollisuuden niin ei voi yllättyä kuin positiivisesti, enemmänkin. Varmasti jotkut muutkin samaisella alueella olleet yllättyivät vallan positiivisesti – nimittäin hyttyset. Ulkona ei ihan kauan viitsinyt vilvoitella semmoisen lauman kupattavana. No kuppasivathan ne kyllä sisälläkin ja tanssiessa. Tanssinautintoa ehkä hieman latistaa kun jalkaa kutittaa niin maan pirusti etkä pääse raapimaan seuraavaan kahteen minuuttiin argh :D Matkaan lähdettäessä taivas oli pilvessä, mutta illan edetessä pilvet kaikkosivat, tyyni, kaunis ja aurinkoinen kesäilta teki illasta vielä täydellisemmän. Kolmilammi miljöönä on kyllä ihanan intiimi ja romanttinen lava suomalaisen luonnon keskellä. Täällä kannattaa käydä! Kotiinpäin ajellessa yötön yö, apilapellot, tien reunassa leijaileva usva, ihana tanssi-ilta, hiljaisuus, rauha = onnellisuus.

Yksi sana – Suomen kesä. Eipä ole sen voittanutta <3

Jos uimaan haluat mennä nyt..


18.5.2016

Mitä ottaa mukaan lavalle

Aurinkoista keskiviikkoa! En ole lopettamassa blogin pitämistä vaikka olen nyt tässä kuussa kirjoittanut vallan laiskanpuoleisesti. Pidän vähän taukoa (kyllä, luit oikein) lavoilla käymisestä tämän kuukauden. Mitään varsinaista syytä taukoon ei ole muuta kuin se, että vaikka lavoilla käyminen kivaa onkin niin on myös kivaa tehdä jotain muutakin viikonloppuisin. 4.6 sitten taas uudella innolla Jenkalle ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja tietenkin viimeinkin Matin&Tepon keikalle! :D Harmitti niiiin kun missasin sen silloin maaliskuussa, mutta tätä en varmana jätä väliin! Myönnän, että vähän jalkoja jo polttelee tanssimattomuus, mutta yritän pitää itseni kurissa..

Kesäkuuta odotellessa onkin hyvä laittaa tähän väliin vähän vinkkiä aloittelijoille (ja miksei kaikille muillekin), että mitä sitä kesälavalle kannattaa ottaa mukaan ja saattaa yllättäen tulla tarpeeseen. Viime kesänä kun allekirjoittanut aloitteli uraansa niin aina jokaisella kerralla oppi vähän uutta (kantapään kautta), mitä on ainakin hyvä kantaa mukana kassissa/autossa. Itsellänihän on varmaan monen mielestä ja hieman omastanikin turhaakin tavaraa mukanani lavoilla kulkiessani, mutta uskon niiden tarpeen tullessa pelastavan iltani - tai vaikkapa kanssatanssijan. Eli seuraavassa käyn käsiksi tanssikassini sisältöön:

 1. Nesteytys kuntoon!
Nesteytys on ihan ykkösjuttuja, mikä pitää olla kunnossa lavalla hikoillessa. Itse huomasin sen tärkeyden monta kertaa viime kesänä. Kuuma ja hikinen kesäilta - ei vain riitä että käy juomassa pari kertaa illassa. Sen huomaa viimeistään seuraavan aamun suonenvedoista..Viime kesä mentiin käytännössä vedellä, mutta tänä kesänä aion suosia erilaisia kivennäisvesiä sekä käyttää tuota nesteytysjuomaa. Olen välillä käyttänyt sitä ihan harkoissakin ja toimivaksi keinoksi havaittu. Lisäksi aivan liian harvoin muistin juoda kesällä päivisin tarpeeksi jo ennen tanssi-iltaa. Pääpointti oli siis se, että ota mukaan oma juomapullo, jos et välttämättä halua ostaa kaikkea juomaasi kahviosta - ja käytä sitä! Oma juomapullo on korvaamaton myös silloin, kun lavalta saatava vesi ei ole juomakelpoista (esim. Kolmilammi, Saukonkallio).

2. Pikkutavarat kätevästi mukana
Tässä naisten must have- asuste tansseihin. Ei vaan yksinkertaisesti pärjää ilman. Paras kaveri ainakin niille, ketkä eivät halua liiveihinsä extra-täytettä.. Tänne kätevästi narikkalippu, rahaa/kortit, autonavan jne. Miehet sitten laittaa pikkutavarat taskuihinsa - allekirjoittaneen hameessa kun ei ainakaan taskuja ole eikä tule :)


3. Raikasta + vaihtovaate

Kesällä on kuuma - tanssiessa vielä kuumempi. Puteli dödöä kulkee aina mukana kesällä ja tarvittaessa sitä voi sitten käydä suihkimassa, jos siltä tuntuu. Parfyymi ei mielestäni ole kovin järkevä vaihtoehto hien peittämiselle, koska se ei käsittääkseni ole sen alkuperäinen tarkoitus. Jos minulta kysytään niin kivempi sellaisen tanssijan kanssa on tanssia, joka ei tuoksu miltään kuin, että olisi kaatanut pullollisen hajustetta niskaansa. Viime kesä meni aika lailla ilman vaihtopaitaa, mutta tälle kesälle sellainen eksyy kyllä laukkuun - ihan varmuuden vuoksi. 

4. Illan pelastajat

Poltteleeko rakko kantapäässä? Astuiko joku pahasti nilkoille? Luistaako kengät liikaa? Eikö olisikin kurjaa lopettaa hyvä ilta siihen? Ei hätää! Kun olet varautunut rakkolaastarilla, tavallisella laastarilla, ihoteipillä yms. niin ilta on pelastettu! Itsellä vielä kun on nuo nahkapohjaiset kengät niin joskus vaan tarvitsee harjata ne auki (että pysyy pystyssä), jotta pelit voi jatkua.

Näillä eväillä minä siis liikun lavoilla. Kulkee kassissa tosin myös ainakin muovipussi kengille, buranaa, kolealla säällä villatakki sekä välipalakeksi tms. kotimatkan naposteltavaksi tai jopa palautusjuoma. Vaikka menen lavalle tanssimaan niin aika vakavalta urheilultahan tämä kieltämättä kuulostaa kun ihan palautusjuomaakin pitää nauttia. Perustelen tätä valintaa sillä, että yleensä on pikkunälkä urheilullisen illan jälkeen ;) Ilman näitäkin asioita varmasti tulee toimeen, mutta kun kantapäässä on hiertymä niin sitä on enemmän kuin iloinen, että kassissa oli sitä laastaria!