24.4.2016

Taikakuu & Helminauha @ Mäntsälän suurlava

"On Mäntsälä mielessäin.."

Ja totta tosiaan onkin - eikä yhtään negatiivisessa sävyssä kuin siitä kertovassa laulussa. Eilen tuli avattua oma kesäkausi Mäntsälän suurlavalla Taikakuun ja Helminauhan tahtiin. Menomatkalla aurinko paistoi mukavasti, mutta eihän se nyt kovin kesältä tuntunut, kun auton mittarissa oli - 2 astetta pois lähtiessä ja varpaita paleli ensimmäisen puoli tuntia. Hauskaa oli ja ihastuin paikkaan ensinäkemältä. Seuraavassa kappaleessa voisinkin antaa hyvät perustelut ihastukselleni.

Jo heti kun astuin sisälle niin edessä avautui oikein mukavan kokoinen tanssilattia - nelikulmion muotoinen yhdistettynä pyöreään osaan. Bändit esiintyivät nelikulmion päässä.
Lavan vasemmalla puolella oli kiitettävästi terassitilaa - siis jos olisi ollut terassikelit, mutta ehkä nekin sieltä vielä tulevat.. Kahvio sijaitsi niin ikään vasemmalla reunalla ja oli mielestäni viihtyisä sekä tunnelmallinen. Lisäksi pikkusuolais - ja pullatarjontaan oli kyllä panostettu ihan huolella - näytti niiiin hyvältä! Sluprs :) Kävin testaamassa sämpylän ja peukalo täältä, ei todellakaan mitään eilistä kuivaa känttyä. Ja kahviossa käy muoviraha joten siitä myös plussa. Vettä sai ilmaiseksi ainakin laseissa. Alkeellinen mukiparkki näytti olevan kahvion nurkassa. Narikka sijaitsi lavan takana, oli vielä vartioitukin. Vaikka lava sijaitsi hieman tehdasmaisella alueella niin silti se kätki erittäin viihtyisän maailman sisäänsä. Kokonaisuutena toimi oikein mukavasti ja viihtyisin siellä erittäin hyvin myös vaikken tanssisi ollenkaan. Mukavaa kun on ajateltu vähän tai ei ollenkaan tanssiviakin ihmisiä. Tänne kannattaa tosiaan tulla - useammankin kerran tanssii tai ei!

Kun lava on hehkutettu niin seuraavaksi sitten illan annin kimppuun. Tanssit alkoivat jo 1900 ja porukkaa oli vähän laiskanpuoleisesti liikenteessä. Tosin jossain vaiheessa tanssijoita alkoi valumaan enemmän paikalle ja lopuksi oli ihan mukavasti jengiä svengaamassa. Helminauhaa en ollut aikaisemmin kuullut livenä. Orkka ei näin ensikuuntelulla oikein vakuuttanut minua. Onneksi oli Taikakuu - taas. Minusta tuntuu, etten enää käykään muiden keikoilla kuin heidän. Ei saisi kaavoihin kangistua.. Tanssimaan pääsin omasta mielestäni hyvin. En ladannut tälle minkäänlaisia odotuksia, koska uusi lava ja uusi kasvo. Naistenrivi sijaitsi lavan oikealla puolella ja siinä oli penkki pehmikkeineen sekä vilttejä. Minusta naistenrivi pysyi suht siististi hallinassa verrattuna joihinkin muihin lavoihin. Taktiikkani vierailla lavoilla on panostaa naistenhakuun, se kantaa usein hedelmää, mutta sitten toisinaan taas ei. Eilisen saldo oli 5 täysin uutta haettavaa - yleensä on tarkoitus hakea ainakin paria uutta kasvoa, olen tanssimassa sitten missä tahansa kotona tahi vieraissa. Ei auenneet portit tanssitaivaisiin, mutta eipä haittaa sillä lava, tunnelma, musiikki, viejät, seura ja tanssiminen oli taas silti vaan niin parasta mitä ihminen voi selvinpäin kokea! Kiitos :)

Aurinkoista viikonalkua kaikille!

Aurinko paistaa..

ja lunta sataa - taitaa tulla kesä?

Tervetuloa - rohkeasti peremmälle!



Helminauha



22.4.2016

Tanssikesä tulee - olenko valmis?


Ilmat lämpenee, nurmikkokin alkaa vihertää ja ensimmäinen bongattu leskenlehti – kohta se kesä on täällä ja sitten mennään niin että helemat paukkuu! Ja aivan kohta on aika kirmata kesälavoille. Viime viikonloppuna avasi Mäntsälän lava ovensa, tänään tanssitaan Kapakanmäellä Tuuloksessa ensimmäiset kesäkauden pyörähdykset ja huomenna Riutanharjulla. Pavillakin on tanssittu jo tovi. Jenkalle pääsee toukokuun puolivälistä eteenpäin ja siitä sitten aina tipoittain,  ja viimeistään kesäkuussa alkaa olla jo täysi rähinä päällä kesälavoilla.

Suomen kesässä  ehdottomasti parasta ovat yöttömät yöt, lempeät kesäillat ja tuulet sekä tietysti kesälavat, joita on tässä sopivan ajomatkan päässä useampikin mielestäni hyvä paikka. Nyt kun on ensimmäinen talvikausi tanssittu niin ainakin omasta mielestä talvi- ja kesäkauden tansseista ei oikein halua puhua edes samassa lauseessa, minulle nämä eivät siis ole läheskään sama asia. Mielestäni suomalaiseen suveen kuuluu olennaisena osana lavatanssikulttuuri. Se fiilis – kesälavalla, lämmin tyyni kesäilta, kellohameet ja kauniit mekot naisilla, kisamakkara hiukopalaksi ulkosalla samalla jäähdytellen, hyvä musiikki, yötön yö kotiin päin ajellessa, iloiset ihmiset, kesä ja kärpäset – siinä on sitä jotain, mitä ei talvilavalta pakkasen purressa poskipäitä yksinkertaisesti vaan löydä.

Oma kesäkauden avaus on suunnitteilla huomiselle Taikakuun tahdeissa Mäntsälässä. Tulee samalla sitten korkattua uusi kesälavakin. Minusta on ihanaa päästä kesälaitumille! Näin mutu-tuntumalla sanoisin myös, että kesällä lavoilla tapaa tanssijoita, joita talvilavoilla ei näe ja ihmiset tuntuvat olevan jotenkin muutenkin rennompia. Kun se aurinkokin paistelee niin ei kai siinä nyt vaan voi myrtsinä olla, eihän?
 
Ennen kesäkauttahan minulla oli kasa tavoitteita – oli :D No hätä ei ole suinkaan tämän näköinen! Fusku- ja bugg-kursseilla on käyty ja opittu lisää ja parannettu vanhaa. Cha cha:ta oli tarkoitus opetella niin, että sitä kehtaisi lavallakin tanssia. No tässähän on nyt käynyt niin, että olen kyllä tanssinut sitä melkein joka kerta lavalla (aina tosin vähän vahingossa) talvella. Nyt olisi menossa Oton cha cha:n alkeet- kurssi, johon piti tietysti osallistua, mutta päätin nyt jättää sen väliin. Poden varmaan jotain kevätväsymystä ja ähkyä kaikkien kurssien suhteen, koska olen koko syksyn ja alkutalven aika intensiivisesti niitä harrastanut. Sen verran monta vuotta olen itseni kanssa joutunut elämään, että tiedän tauon tässä olevan nyt enemmän kuin paikallaan. Aionkin nyt loppukevään ja koko kesän keskittyä nauttimaan näistä jo saavutetuista hedelmistä – ne silti tarjoavat edelleen makiaa mahan täydeltä ja kipeitä töppösiä illan päätteeksi. Olen vähän ”kaikki heti nyt”-tyyppi, mutta ehdin ihan varmasti oppia lisää lajeja myöhemminkin. Ja kyllä minä nyt jotain cha cha:n juttuja osaan ja varmaan suurimmaksi osaksi perusjutuissa perässä pysyn, jos lavalla tilanne eteen tulee, olenhan selvinnyt niistä aikaisemminkin. Siis nou hätä!
 
Siis kyllä, olen niin valmis. Joko mennään?!


 

16.4.2016

Tanssiaskelia Itämeren aalloilla

Tässä postauksessa kuulumisia, tunnelmia ja kuvia suurelta tanssiristeilyltä, joka seilattiin tyynessä, ihanan aurinkoisessa ja keväisessä säässä 10-11.4 välillä Turku-Tuhkolma-Turku.

 


Joskus tammikuussa osui sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa silmiini aihe tanssiristeilyt - ja siitä se ajatus sitten lähti. Viime sunnuntaina se ajatus muuttui todeksi kun neljän naisen jengi pakkasi tanssikengät sekä iloisen mielen reppuun ja lähti valloittamaan kelluvan kaupungin tanssilattiat. Matkaan startattin 1630 Lahden linja-autoaseman turistipysäkiltä. Itselleni oikeastaan vasta bussimatkan alussa valkeni, että Turkuun on kyllä ihan liian pitkä matka :D Bussimatka sujui kuitenkin ihan mukavasti, koska tunnelma oli vähintäänkin odottavainen illan tanssien suhteen. Sika-osastolla oli paljon hilpeämpi tunnelma kuin meillä edessä istuvilla - takaa kuului tasaisin väliajoin aina pieni "marsun aivastus" (=kaljan sisahdus).

Turkuun saavuttiin hieman ennen kahdeksaa ja laiva lähti siinä hieman ennen yhdeksää. Hyttikorttien jaon yhteydessä saatiin risteilyn tarjoama tanssiohjelmakin vihdoin käsiimme. Ohessa kuva ohjelmasta:

 
Tanssiohjelmaa risteilyyn liittyen oli tarjolla kahdessa paikassa ClubVoguessa joka oli laivan yökerho sekä Retrossa. Laivan lähdettyä kävimme pikaisesti ostamassa kuplivaa ja pikkusuolaista myymälästä ja sen jälkeen olikin jo korkea aika vetää ykköstä ylle, punata huulet ja laittaa tanssikengät jalkaan ja lattialle! Suuntasimme ClubVogueen jossa esiintyi ensin Omega yksinään ja sitten Eija Kantola heidän kanssaan. Lopuksi aina niin suosittu Hurma otti lavan haltuun. Paikalla oli jo aika runsaasti porukkaa kun saavuimme paikalle. Naisia seisoskeli baaritiskin edessä - siinä kait sitten oli jokin hyvin alkeellinen naistenrivi. Laivoillahan on käsittääkseni sekahaku koko ajan, mutta käytännössähän se oli pelkkää miestenhakua. Me emme jääneet riviin seisoskelemaan vaan menimme istuskelmaan vapaille paikoille. Eipä aikaakaan kun me kaikki jo pääsimme korkkaamaan tanssilattian kukin vuorollamme :) 

Tanssiminen siinä ihmismäärässä tuntui lähinnä kiivaalta lähitaistelulta ja rynnäköinniltä. Lattia ei ollut koolla pilattu ja erittäin ruuhkainen. Korkeintaan 3-4 askelta pystyi tanssimaan niin, ettei itse törmännyt johonkin tai joku törmännyt sitten vuorostaan päin minua. Kädenalitanssit olivat käytännössä mahdottomia. Ehkä vain rohkeimmat niitä vetivät - ne ketkä eivät välittäneet kuinka pahasti nyt sattuivat ohimenevää huitasemaan. Ne, ketkä normaalistikin yrittävät kunnioittaa kanssatanssijoita mahdollisimman vähin törmäyksin eivät varmaan olostaan parketilla nauttineet. Minun tanssin ilon nuo törmäilyt tappoivat ihan 6-0. Ennen Hurman aloittamista päätimme mennä kokeilemaan Retroon, josko siellä olisi hieman enemmän tilaa. Pieni tanssilattia sielläkin oli ja karaoke käynnissä, mutta porukkaa varsin maltillisesti. Siellä onneksi pääsi parit tangot ja valssit ihan tanssimaan - siis sanan varsinaisessa merkityksessä :)

Hetken olimme Retrossa ja palasimme yökerhoon kun Hurma aloitti settinsä. Ensimmäisen erän kokemuksen perusteella jätin tanssin suosiolla muille ja nautin sitten muuten vain tunnelmasta. Tottakai lähdin aina tanssimaan kun minua haettiin. Eipä siis juurikaan tullut tanssittua, mutta en ollut siitä lainkaan pahoillani. Nuo tanssilattian vallitsevat olosuhteet eivät vaan olleet minua varten. Oli mukavaa kuulla Hurmaa pitkästä aikaa livenä ja hyvät setit pojat vetivätkin. Itse kun yritän parhaani mukaan vältellä noita Hurma-tansseja, koska en välitä siitä naispaljoudesta ja ruuhkasta, mitä heidän keikoillaan kuulema on. Minä menen heidän keikoilleen sitten kun kukaan muu ei enää siellä käy :D

Maanantaina, reilun 5 tunnin eheyttävien yöunien jälkeen oli tarkoitus olla pirteänä heti klo 10.00 fusku-kurssilla. Oltiin kuitenkin tunnin aikaerosta johtuen sen verran sekaisin, että onnistuttiin myöhästymään sitten kurssilta. Hupsista! Seuraavassa kurssissa oli tiedossa Rumba-Boleroa.
Oheisessa kuvassa tunnelmia ko. kurssilta. Ja kuten voitte huomata niin porukkaa oli - tarkkaavaisesti tosin kuunneltiin miten se rumban perusaskel oikein menee. Mekin hieman tapailtiin perusaskelta, mutta osallistujien paljoudesta ja tanssilattian pienuudesta johtuen emme sitten jaksaneet sen enempää jäädä katselemaan. Tuskin viejääkään olisi ihan helpolla löytynyt. Salsa-kurssille emme ehtineet lounaan takia.

Kun aamupäivän kurssit olivat menneet enemmän ja vähemmän meiltä ohi niin ajateltiin, että bugg-kurssille kyllä menemme - niinhän me ajattelimme...Lounasbuffa oli sen verran täyttävä, että myöhästyimme sitten siltäkin ja syönnin jälkeen ei kyllä voinut ajatella mitään liikuntaa ainakaan hetkeen :D Kävimme kyllä katsomassa mikä meininki kurssilla oli - täälläkin lattian täydeltä porukkaa ja tarkkaavaisesti kuunneltiin opettajan neuvoja. Kun oli syöty hyvin niin väsyhän siinä väistämättä iski ja tuli sitten nukuttua muutama tunti ja kerättyä voimia iltaa nro. 2 varten :)


Kun oli levätty kävimme shoppailemassa tuliaiset ja sitten ClubVogueen kuuntelemaan musiikkia ja tanssahtelemaan. Omega&Eija Kantola sekä Hurma vetivät toiset settinsä. Hurman laulajalla ääni ilmeisesti petti ja Mikael Konttinen sitten tuurasi osittain häntä. Muutaman kerran pääsin tanssimaan ja tunnelma oli tänäänkin törmäilyntäyteinen ja ruuhkaisa. Tanssit loppuivat vain hieman ennen kuin laiva lupui takaisin satamaan. Kotimatka oli pitkä ja hiljainen - ainakin siellä takapenkillä heh ;) 

Kannattaako mennä uudestaan?

Kokonaisuudessaan tämä tanssiristeily oli mukava ja erilainen kokemus tanssin saralla. Itse en kyllä tykännyt siitä ruuhkasta ja niistä miljoonista törmäilyistä ja siitä, ettei siellä käytännössä voinut juurikaan tanssia niinkuin normaalilla lavalla. Kädenalitanssit oli aika nou nou. Tässä suurena osatekijänä tietenkin tanssilattian pienuus, kun ei ne laivan lattiat ole tarkoitettu tämmöiseen toimintaan muutenkaan. Kursseja oli mielestäni monipuolisesti, mutta nekin kärsivät tilan puutteesta ja suuresta osallistujamäärästä siihen käytettävään tilaan nähden. Lisäksi kursseilla ei ollut mitään tasokuvauksia. Mielestäni olisi voinut olla alkeet ja vaikka keskitaso samaan aikaan. Tämä olisi varmasti jakanut porukkaa tasaisemmin ja tarjonnut jo esim. perusaskeleen hallitseville jotain muutakin. Lisäksi olisin kaivannut tietoa siitä, onko kurssit Suomen vai Ruotsin ajassa - mistä johtui, että ei ehditty tuolle fusku-kurssillekaan.

Miehet tuntui hakevan aktiivisesti ja kyllä siellä varmaan enemmän olisi päässyt tanssimaan jos olisi halunnut. Silti seuraavan kerran laivalle itse ottaisin mukaan henkilökohtaisen tanssittajan, kiitos nam :)  Myös tanssivat miehet eivät tuntuneet olevan häiritsevästi humalassa, hyvä te! Itseni ikäisiä ei kamalasti mestoilla näkynyt vaan enemmänkin keski-ikäistä ja vanhempaa. Risteilyllä oli mielestäni mukava fiilis vaikkei oma risteily tanssillisesti mikään succé ollutkaan. Meitä oli matkassa niin huikea porukka, että jo se itsessään riitti tekemään risteilystä ikimuistoisen. Itse suosittelisin näitä tanssiristeilyjä ainakin kerran kokeiltavaksi, mutta sen sanon, että lähtekää matkaan ilman mitään odotuksia niin ette voi pettyä. 

Tässä alla vielä kuvakimaraa reissulta

Terveisiä tanssiristeilyltä! :)




3.4.2016

Taikakuu ja Onnentähti @ Pesäkallio

Tanssitervehdys!


Edellisestä postauksesta onkin jo piiiiitkä aika joten nyt on erittäin hyvä aika laittaa uutta tulemaan. On ollut niin paljon kiireitä tässä viime viikkoina ettei ole ehtinyt kirjoitta enkä ole ehtinyt kyllä käymään tansseissakaan saati juuri missään treeneissä. Ihan hävettää kun pääsiäisenäkään en käynyt yksissäkään tansseissa vaikka siinä oli neljä päivää aikaa ulkoiluttaa tanssitossuja – mitä tuhlausta sanon minä! Maaliskuun toiseksi viimeisellä viikolla olimme työporukan kanssa Tahkolla viikonlopun. Suunnitelma oli käydä vierailevana tähtenä Tahkon talvilavatansseissa kun siellä kerta olimme. Esiintymässä olisi ollut Teuvo Oinas. Kävin salin ovella vähän kurkkaamassa tunnelmaa, mutta tanssijoita ei juuri vielä ainakaan silloin ollut ja useimmat heistä vielä pariskuntia, nimenomaan vanhempaa väestöä. Minun oli siis ihan turha jäädä sinne iltaani kuluttamaan, koska hukkaan olisi todennäköisesti mennyt. Tanssittiin sitten paikallisessa yökerhossa vähän tästä perinteisestä genrestä poikkeavaa tanssia – se kyllä oli vaiheeksi oikein antoisaa :D Kyllä siellä yökerhossa eräs pariskunta veti jotain fuskun/bugin tapaista heh .. ;)

Eilen sitten tuli tomutettua tanssitossua kotipesällä. No kukas muu kuin Taikakuu siellä veti taas erinomaisen setin. Onnentähtikin oli menossa mukana. Ilta tarjosi siis takuuvarmasti hyvät sävelet, jotka kävi sopivasti jalan alle ja sai ne liikkeelle. Itsellä oli muuttopuuhista johtuen jalat jo ennen tansseja kovin kipeät ja kävelykin tekin osittain kipeää, lattialla kun pysyi liikkeellä niin kipu ei tuntunut niin pahalta – ja meneehän sitten samoilla säryillä.. Onneksi ei tarvinnut paljon seisoskella vaan tuli pyörittyä paljon lattialla. Salsaakin tuli pokkana vedettyä vaikken sitä kummoisesti edes osaa. On ihanaa, miten jokainen tanssi-ilta jaksaa kuitenkin aina jollain tavalla yllättää ja eilen oli ainakin kolme syytä miksi taas kannatti lähteä tanssimaan:
  • Taikakuu. Tätä ei nyt tarvitse varmaan perustella mitenkään?
  • Tango. Tango ei ole kyllä minun lemppareita, mutta nyt sattui semmoinen viejä kohdalle, että voisin rakastua tangoon uudestaan. Aivan jäätävän hyvät tangot hänen kanssaan. Hyvä vienti, tulkinta, kuviot, ihan koko setti! Tämä tosiaan jäi mieleen pitkäksi aikaa. I’m loving it.
  • Tanssituttu. Viimeksi taidettiin tanssia joskus viime kesän alussa Jenkalla enkä ole häntä sen jälkeen tansseissa nähnytkään. Jotkut persoonat jää vaan niin elävästi mieleen ja oli oikein ihanaa tavata ja tanssia pitkästä aikaa.
Nämä asiat olivat niin parasta illassani ja saivat iloiselle tuulelle. Tottakai illassa oli paljon muutakin hyvää, mutta useimmiten joku ihan pikkujuttu vain kruunaa illan. Oma tanssi tuntui ajoittain hieman kankealta ja seuraaminenkin meni välillä vähän vihkoon, mutta eipä se nyt minua hirveästi haitannut. Jalkojen säryistä ja viikonlopun vähistä yöunista huolimatta meni silti hyvin. Taikakuun viimeisen setin jouduin kyllä jo istumaan, koska jalat ei juurikaan enää toimineet. Nyt kun näistä on melkein toivuttu niin illalla sitten on kolmen viikon tauon jälkeen neljän tunnin tanssitreenit cha cha:n ja valssin muodossa. Joku kyllä sanoisi, että on tämä tanssiminen hullun hommaa kun paikkoja kolottaa ja silti haluaa mennä vaan tanssimaan hieman lisää. Mutta olenhan tällainen tanssihullu muija ;)

Ensi viikolla sitten tiedossa kirjoittelua vähän erilaisesta tanssiympäristöstä – nimittäin laivalta. Olemme porukalla lähdössä Tanssiristeilylle Turusta Tukholmaan ensi sunnuntaina. En malttaisi odottaa!